perjantai 4. tammikuuta 2013

Ristiäisistä ja lahjoista

Vietimme siis nyt uudenvuodenpäivänä pojan kastejuhlaa. Nimi oli jo ennalta sukulaisten ja muiden tiedossa, koska (kuten olen tainnut aiemmin mainitakin) en halunnut kasteesta mitään "nimenpaljastusseremoniaa", kun sen tarkoitus on mielestäni ennemminkin Jumalan lapseksi ottaminen ja seurakunnan jäseneksi liittyminen. Monesti tämä tuntuu unohtuvan ihmisiltä, jotka kyselevät onko vauvalla jo nimeä... En halua julkaista täällä hirveästi kuvia pojasta, mutta ajattelin että edes yksi "naamakuva" voisi olla mukava teidän nähdä.

Kastepuvussa mummin sylissä. Mitä mahtaa poika miettiä... :P

Juhlimme melko pienessä piirissä, eli paikalla oli meidän vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat, miehen kummit (mun eivät päässeet paikalle) sekä tietysti pojan kummit. Pyysin erästä ystävääni kastamaan, sillä jotenkin tuntuu mukavammalta kun pappikin on tuttu :) Oman seurakuntani papeista toki  tunnen muutaman, mutta en kuitenkaan kovin läheisesti. Tosin voihan sellainenkin pappi puhua ja olla luontevasti ja lämpimästi vaikka ei tuntisikaan seurakuntalaisia henkilökohtaisesti. 

Pojalle pyysimme neljä kummia. Yhden pariskunnan, yhden ystäväni ja yhden miehen lapsuudenkaverin. Tai kaikkihan nämä ovat jo nykyisin meidän molempien ystäviä :) Kummit tuntuvat innostuneilta tehtävästään :D Sekä kummit että muut vieraat toivat pojalle ihania lahjoja. 

Hopeiset aterimet sekä lautanen ja kuppi pikkuisen nallen kera

Grimmin satuaarteita sekä hopeinen kehys kummitädiltä.
Kehykseen saa kuvat 3, 6, 9 kk ja vuoden ikäisinä.

Hopeinen kummilusikka.
Liekö tuo jääkiekkoilijan kuva jokin enne... :P

Famulta ja fafalta korkea upea kynttilänjalka, joka oli myös kastepöydällä jo käytössä.
Pienempi isomummulta ja hopealusikat mummulta.
Vitsailtiin, että nämä otetaan sitten käyttöön kun juodaan niitä mitalikahveita....

Suloinen leijonasäästöpossu kummisedältä ja lammas mun kummeilta.
Ajattelin laittaa nämä esille ja pudotella silloin tällöin viisisenttiset talteen :)
Mies tosin avasi jo arvo-osuustilin pojalle osakkeita varten... 

Mun siskon virkkaamat pikku-Converset ! :D 

Mun kummisetä lähetti Jenkeistä pojalle ihanan (ja kalliin!) toppamakuupussin,
josta saa myös takin ottamalla alaosan pois. Todella paksu ja lämmin :)
Eilen meillä oli pojan neuvolalääkäri. Poika kasvaa hurjaa vauhtia, nyt oli painoa jo 5260g ja pituutta huimat 59 senttiä (jos mitta nyt pitää paikkansa, poika kiemurteli aika lailla). Kaikki oli lääkärin mukaan ok, vaikka poika ei vieläkään oikein käännä päätään kunnolla toiselle puolelle. Poika oli kohdussa aika kurtussa ja toinen puoli on edelleen jotenkin kireä. Tämän kuun lopulla menemme fysioterapiaan, jossa saamme sitten lisäohjeita miten jumpata tuota päätä toisellekin puolelle. Poika sai myös rotarokotuksen, ja sen vuoksi sitten varmasti hiukan kiukuteltiin illalla, mutta onneksi nukkumatti löysi tähänkin taloon suht ajoissa...

Seuraava neuvolakäynti onkin vasta 3kk ikäisenä eli helmikuun lopulla. Tosi terkkaritäti muistutti jälleen että avovastaanotolle voi aina tulla, tai sitten varata ajan tähän väliinkin jos siltä tuntuu. Ajattelin, että voisi käydä avovastaanotolla helmikuun alkupuolella, jotta saisi ainakin pojan painon ja pituuden sitten tietoon vaikka mitään muuta tarvetta ei olisikaan. 

Tänään pitäisi varmasti aloitella jonkin sortin siivoustakin tämän kaaoksen kesyttämiseksi, mutta ensin lähdetään vaunukävelylle pojan ja karvakorvan kanssa :)

2 kommenttia:

  1. Meillä 2kk-neuvolassa terkkari kanssa kiinnitti huomiota siihen, että tyttömme on aika toispuoleinen, kun ei halua oikein vasemmalle päätä kääntää ja vartaloaankin vähän kierossa pitää. Käski vain treenailla pistämällä mielenkiintoisia leluja toiselle puolelle paljon jne. Ettei vielä fysioterapeutille lähetettä pistänyt. No, nyt kun tyttö melkein 3kk on, niin käänteleekin jo sille huonommallekin puolelle ihan ookoosti, että ei varmaan tarvetta ole sitten lähetteelle ensi neuvolassakaan. Voipi siis teilläkin ihan kotikonsteinkin ohi mennä. :) Mutta jos saat jotain semmoisia vinkkejä fysioterapeutilta, joita täällä voit jakaa, niin kirjoittele ihmeessä! Niin jos niitä voisi vielä itsekin hyödyntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu meilläkin tuo lähete annettiin alun perin jo sairaalassa ja varmuuden vuoksi kun pojan toinen jalkaterä oli tosin pahan näköisesti kääntyneenä. No siellä fyssari katsoi jalkaa ja antoi venyttelyohjeita ja ne ovat kyllä tehonneet: jalka on ihan normaali. Mutta pää on tosiaan jäänyt vielä tuollaiseksi toispuoleiseksi.

      Oon just yrittänyt tuota, että laittelen leluja tai esimerkiksi jonkin valon toiselle puolelle, sekä yritän jutella sieltä, mutta ei ainakaan vielä ole oikein onnistunut. Mutta ehkä se ajan myötä tosiaan paranee. Mä kerron vaikka sitten mitä se fyssari sanoo ja tuleeko sieltä jotain hyviä neuvoja :)

      Poista