Nyt täytyy heti hehkuttaa, että poika nukkui eilen klo 20.30-05.30 ilman yösyöttöjä tai silittelyjä! Jotain pientä ininää kuulin yöllä, mutta se hiljeni nopeasti niin en viitsinyt nostaa ahteriani sängystä... Tuo aamun aikainen herätyskin johtui siitä, että mä heräsin vanhasta tottumuksesta ja oli pakko mennä katsomaan onko lapsonen vielä elossa (kun oli niin hiljaa). Siinä jäbä sitten havahtui, mutta nukahti heti uudestaan kun sai maitoa :D
Jäbä veteli illalla kaksi purkkia hedelmä-jogurttisosetta ja vielä maitoa päälle, eli ilmeisesti vatsa oli tarpeeksi täynnä pitkiä yöunia ajatellen. Tällä äidillä onkin kunnon unet saatuaan ihan uudestisyntynyt olo! Mikä on tarpeen, sillä täällä kämpässä olisi vaikka mitä siivoamista sun muuta tehtävänä...
Huomattiin muuten eilen, että jäbälle on tulossa ylös kaksi hammasta lisää :)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 7kk. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste 7kk. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Unikoulu
Meillä on nyt parina yönä yritetty saada jäbä nukkumaan paremmin. Mä itse aloin olemaan jo todella rikki, kun öisin sai herätä 1,5-2 tunnin välein syöttämään jäbää tai laittamaan tuttia. Nukuin muuten huonosti, sillä kun jäbä nukkui samassa huoneessa, niin mähän heräsin jäbän jokaikiseen pieneenkin inahdukseen, ja sen jälkeen nukahtaminen oli taas todella vaikeaa.
La-su väliseksi yöksi siirsimmekin sitten pinnasängyn meidän makuuhuoneesta jäbän omaan huoneeseen (tai siis tulevaan huoneeseen, nythän siellä on vaan kaikenlaista rompetta säilytyksessä). Perimmäisenä tarkoituksena oli mun unien parantamisen lisäksi myös saada jäbä yöllä nukahtamaan uudestaan ilman imettämistä. Liekö tuolloin korvatulehdusvaiheessa kun syötin öisin monta kertaa jäbä oppinut nukahtamaan vain rinnalle. Varsinaista nälkää ei enää kyllä ollut, mutta oli vaan tottunut siihen että kun herää yöllä niin äiti syöttää uneen. Nyt olemme myös siirtyneet viiteen soseruokailukertaan päivässä, kun tuntuu että ruoka kyllä maittaa :D Eli kun jäbällä on ikääkin jo yli 7kk, niin mielestäni pitäisi öisin jo nukkua pidempään kuin max 3 tuntia kerrallaan.
Tätä meidän kotikutoista unikoulua olemme toteuttaneet ihan sillä periaatteella, että jäbän itkiessä toinen meistä menee pojan luokse ja yrittää silittelemällä rauhoitella takaisin uneen. Mä itse olen sitä mieltä, että mun ei kannattaisi edes mennä sängyn luokse, sillä kun jäbä huomaa mut alkaa huuto vaan koventua. Äidin läsnäolo tietää aina sitä mahdollisuutta josko kumminkin saisi maitoa... Mies onkin saanut pojan rauhoitettua (joskus nopeammin, joskus hieman pidemmän ajan jälkeen) ihan hyvin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuiltahan voi myös lueskella neuvoja tuohon "tassuttelu"unikouluun. Noissa lyhyissä ohjeissa käsitellään illalla nukahtamista, mikä ei meidän perheessä kuitenkaan ole mikään ongelma. Jäbä nukahtaa illalla noin klo 21 aikaan ihan hyvin omaan sänkyynsä, kunhan saa unirätin naamalle ja kuunnella iltalaulun :)
Ihan täysin en kyllä näitä MLL:n ohjeita allekirjoita ainakaan meille sopiviksi:
Kun menet lapsen luo, kerro hänelle esimerkiksi, että kaikki on hyvin, nyt on yö, nyt nukutaan. Kerro aina sama asia ja puhu rauhallisesti. Älä nosta lasta pois sängystä. Poistu paikalta. (No juu, voihan sitä jutella, mutta mahtaako poika siinä raivohuudon läpi kuulla saati välittää mitä sanottavaa mulla on. Mutta ei olla kyllä enempiä juteltu).
Jos itku jatkuu tai voimistuu, mene lapsen luo ja laita kätesi tukevasti lapsen selän päälle. Pidä kättä paikallaan kunnes lapsi rauhoittuu, mutta älä anna hänen nukahtaa niin, että kätesi on selän päällä. (Ei ole vaaraa että poika pääsisi nukahtamaan mun silittelyyn. Miten ihmeessä silitellä rauhallisesti vauvaa joka makaa selällään,ei anna kääntää itseään kyljelleen vaan huutaa kurkku suorana työntäen vielä mun käsiä vaan pois?)
Jos lapsi ei rauhoitu tähän, silitä häntä tuntuvin, säännöllisin liikkein hartioista, selästä ja pepusta. (Viittaan edelliseen kommenttiini.)
Jos tämäkään ei auta, nosta lapsi syliin rintaasi vasten. Silitä selkää. Kun lapsi rauhoittuu, laske takaisin sänkyyn. Pidä kättä hetki lapsen selän päällä. Älä anna lapsen nukahtaa syliin tai tassutukseen. (Ööh, yritin ottaa poikaa viime yönä syliin, ei rauhoittanut yhtään. Ja miten silittää hellästi sylissä tempoilevaa ja raivoavaa vauvaa?)
Toista tarvittaessa. (Mies jaksoi viime yönä silitellä ja rauhoitella sen puolisen tuntia, sitten jäbä nukahti).
MLL:n ohjeita unikouluun täällä.
Jotain apuahan jo nyt tästä unikoulusta on, sillä sängyn siirron vuoksi mä en ole heräillyt ollenkaan mihinkään pojan yleiseen tuhinaan :) Eikä poika viime yönä sitten herännytkään tuon 01.30-02.00 suoritetun nukuttamisen jälkeen kuin vasta puoli kuudelta aamulla, jolloin otin pojan viereeni syömään :) Eli mäkin sain yhteensä huiman monta tuntia unta pollaan! :) Mies-parka vaan joutuu nyt jonkin aikaa ehkä hoitamaan tuota unikoulua enemmän, sillä multa se ei taida onnistua... Mies oli muuten yhden yön jälkeen jo ihan puhki ja valitteli väsymystään. Mä vastasin että mietipä se väsymys x 150 yötä niin saat käsityksen mun väsymystilasta... :P
Millaisia kokemuksia teillä on unikoulusta? Miten on onnistunut, ja minkä ikäisenä olette aloittaneet yösyötöistä vieroittamisen?
La-su väliseksi yöksi siirsimmekin sitten pinnasängyn meidän makuuhuoneesta jäbän omaan huoneeseen (tai siis tulevaan huoneeseen, nythän siellä on vaan kaikenlaista rompetta säilytyksessä). Perimmäisenä tarkoituksena oli mun unien parantamisen lisäksi myös saada jäbä yöllä nukahtamaan uudestaan ilman imettämistä. Liekö tuolloin korvatulehdusvaiheessa kun syötin öisin monta kertaa jäbä oppinut nukahtamaan vain rinnalle. Varsinaista nälkää ei enää kyllä ollut, mutta oli vaan tottunut siihen että kun herää yöllä niin äiti syöttää uneen. Nyt olemme myös siirtyneet viiteen soseruokailukertaan päivässä, kun tuntuu että ruoka kyllä maittaa :D Eli kun jäbällä on ikääkin jo yli 7kk, niin mielestäni pitäisi öisin jo nukkua pidempään kuin max 3 tuntia kerrallaan.
Tätä meidän kotikutoista unikoulua olemme toteuttaneet ihan sillä periaatteella, että jäbän itkiessä toinen meistä menee pojan luokse ja yrittää silittelemällä rauhoitella takaisin uneen. Mä itse olen sitä mieltä, että mun ei kannattaisi edes mennä sängyn luokse, sillä kun jäbä huomaa mut alkaa huuto vaan koventua. Äidin läsnäolo tietää aina sitä mahdollisuutta josko kumminkin saisi maitoa... Mies onkin saanut pojan rauhoitettua (joskus nopeammin, joskus hieman pidemmän ajan jälkeen) ihan hyvin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton sivuiltahan voi myös lueskella neuvoja tuohon "tassuttelu"unikouluun. Noissa lyhyissä ohjeissa käsitellään illalla nukahtamista, mikä ei meidän perheessä kuitenkaan ole mikään ongelma. Jäbä nukahtaa illalla noin klo 21 aikaan ihan hyvin omaan sänkyynsä, kunhan saa unirätin naamalle ja kuunnella iltalaulun :)
Ihan täysin en kyllä näitä MLL:n ohjeita allekirjoita ainakaan meille sopiviksi:
Kun menet lapsen luo, kerro hänelle esimerkiksi, että kaikki on hyvin, nyt on yö, nyt nukutaan. Kerro aina sama asia ja puhu rauhallisesti. Älä nosta lasta pois sängystä. Poistu paikalta. (No juu, voihan sitä jutella, mutta mahtaako poika siinä raivohuudon läpi kuulla saati välittää mitä sanottavaa mulla on. Mutta ei olla kyllä enempiä juteltu).
Jos itku jatkuu tai voimistuu, mene lapsen luo ja laita kätesi tukevasti lapsen selän päälle. Pidä kättä paikallaan kunnes lapsi rauhoittuu, mutta älä anna hänen nukahtaa niin, että kätesi on selän päällä. (Ei ole vaaraa että poika pääsisi nukahtamaan mun silittelyyn. Miten ihmeessä silitellä rauhallisesti vauvaa joka makaa selällään,ei anna kääntää itseään kyljelleen vaan huutaa kurkku suorana työntäen vielä mun käsiä vaan pois?)
Jos lapsi ei rauhoitu tähän, silitä häntä tuntuvin, säännöllisin liikkein hartioista, selästä ja pepusta. (Viittaan edelliseen kommenttiini.)
Jos tämäkään ei auta, nosta lapsi syliin rintaasi vasten. Silitä selkää. Kun lapsi rauhoittuu, laske takaisin sänkyyn. Pidä kättä hetki lapsen selän päällä. Älä anna lapsen nukahtaa syliin tai tassutukseen. (Ööh, yritin ottaa poikaa viime yönä syliin, ei rauhoittanut yhtään. Ja miten silittää hellästi sylissä tempoilevaa ja raivoavaa vauvaa?)
Toista tarvittaessa. (Mies jaksoi viime yönä silitellä ja rauhoitella sen puolisen tuntia, sitten jäbä nukahti).
MLL:n ohjeita unikouluun täällä.
Jotain apuahan jo nyt tästä unikoulusta on, sillä sängyn siirron vuoksi mä en ole heräillyt ollenkaan mihinkään pojan yleiseen tuhinaan :) Eikä poika viime yönä sitten herännytkään tuon 01.30-02.00 suoritetun nukuttamisen jälkeen kuin vasta puoli kuudelta aamulla, jolloin otin pojan viereeni syömään :) Eli mäkin sain yhteensä huiman monta tuntia unta pollaan! :) Mies-parka vaan joutuu nyt jonkin aikaa ehkä hoitamaan tuota unikoulua enemmän, sillä multa se ei taida onnistua... Mies oli muuten yhden yön jälkeen jo ihan puhki ja valitteli väsymystään. Mä vastasin että mietipä se väsymys x 150 yötä niin saat käsityksen mun väsymystilasta... :P
Millaisia kokemuksia teillä on unikoulusta? Miten on onnistunut, ja minkä ikäisenä olette aloittaneet yösyötöistä vieroittamisen?
torstai 27. kesäkuuta 2013
Hellettä
Huh kun on lämmintä! Meillä tämä asunto lämpiää näin aurinkoisina päivinä ihan saunaksi, joten jo pelkkä oleminen on aika uuvuttavaa. Tosin ei pitäisi valittaa kun kerran on aurinkoista! :D
Mun jalka paranee hiljalleen, nyt saan jo astua jalalle normaalisti eikä se oikeastaan ole edes kipeä. Tikit poistettiin maanantaina. Hiukan kyllä täytyy vielä varoa ettei esimerkiksi kopauta jalkaa mihinkään tai muuten telo varvasta heti uudestaan. Olen kyllä jo niin kypsynyt tähän sisällä kökkimiseen! Ei olla pitkään aikaan päästy pojan kanssa kunnon vaunulenkeille.
Mun elämäntapa-/laihdutusremppaprojekti on ollut ensin meidän reissun ja sitten tuon jalan vuoksi hieman jäissä, mutta nyt lienee taas aika ottaa itseä niskasta kiinni. Tänä aamuna vaaka näytti 68,8kg. Eli vielä olisi kiloja karistettavana... Tosin uskon että kunhan pääsen taas liikkumaan niin ne jenkkakahvatkin sulavat pikkuhiljaa. Tämä kesä on vaan kovin petollista, sillä mähän voisin varsinkin näin helteellä syödä jäätelöä joka päivä. Olen nyt yrittänyt parantaa tapojani tuon veden juomisen suhteen. Olen huomannut, että kroppani ei tahdo toimia ollenkaan sillä en juo normaalisti läheskään tarpeeksi. Niinpä olen päättänyt että kahvia sopii juoda vain aamuisin se kaksi kuppia, jotta saa silmät auki :) Samoin herkkuni ananas on nyt toistaiseksi pannassa. Laitan joka aamu keittiön pöydälle reilun litran kokoisen vesikannun sekä pienen lasin. Tarkoituksena on aina ohi kulkiessa ottaa lasillinen vettä ja siten juoda tuo kannu tyhjäksi ainakin kaksi, mieluummin kolme kertaa päivässä.
Tänään jäbällä oli jännittävä päivä, sillä saimme vieraaksi kolme äitiä pienten tyttöjensä kanssa. Kaikki vauvat ovat suht samaan aikaan syntyneitä, ja onkin kiva tavata tämän äitiporukan kanssa aina silloin tällöin ja seurata miten vauvat kehittyvät :) Jäbä ei vielä oikein ymmärtänyt naisseuran päälle, eli lähinnä katseli hämmentyneenä muita. Ollaan miehen kanssa todettu, että poika tuntuukin olevan jotenkin hitaasti lämpiävä ja pohdiskeleva luonteeltaan: hän saattaa monesti vain seurailla ja katsella ihmetellen ympärillä tapahtuvia asioita, ikään kuin miettien jotakin kovin syvällistä :P
Jäbä on nyt noin parin viikon ajan ryöminyt innokkaasti, ja joka päivä mennään pidemmälle ja pidemmälle. Koiraparka ei saa pian rauhaa enää missään... Sitten pitää kenties hankkia jonkinlainen portti minkä taakse koira pääsee karkuun ja saa nukkua ilman että pikku kätöset ovat koko ajan nyppimässä karvoista. Seuraavaksi odotellaan sitä konttaamista :D Ja joka päivähän hiukan harjoitellaan istumista.
Tämä viikko on ollut aikamoista menoa ja hulinaa, ja huomenna ajattelin jättää miehet keskenään kotiin suunnaten itse alennusmyynteihin! Siitä onkin aikaa kun olen ostanut mitään vaatetta itselleni (jos ei äitiysvaatteita lasketa). Ja edelleenhän mun täytyy miettiä vaatteet imetystä ajatellen, mutta voisihan sitä nyt jotain kaunista löytyä kaapista vaikka ihan vaan satunnaisia kyläilyjä ajatellen... En taida uskaltaa ostaa mitään housuja, sillä toivon vielä syksyyn mennessä mahtuvani vanhoihin (sekä saatuihin) farkkuihini, joita vaatehuoneen hyllyt pursuavat. Katsotaan mitä mukaan tarttuu :)
Tilasimme muuten jäbän huoneeseen tapetin. Eli pojan huoneen sisustus on aloitettu :P Siitä sitten enemmän kunhan on saatu jotain konkreettista aikaiseksi...
Mun jalka paranee hiljalleen, nyt saan jo astua jalalle normaalisti eikä se oikeastaan ole edes kipeä. Tikit poistettiin maanantaina. Hiukan kyllä täytyy vielä varoa ettei esimerkiksi kopauta jalkaa mihinkään tai muuten telo varvasta heti uudestaan. Olen kyllä jo niin kypsynyt tähän sisällä kökkimiseen! Ei olla pitkään aikaan päästy pojan kanssa kunnon vaunulenkeille.
Mun elämäntapa-/laihdutusremppaprojekti on ollut ensin meidän reissun ja sitten tuon jalan vuoksi hieman jäissä, mutta nyt lienee taas aika ottaa itseä niskasta kiinni. Tänä aamuna vaaka näytti 68,8kg. Eli vielä olisi kiloja karistettavana... Tosin uskon että kunhan pääsen taas liikkumaan niin ne jenkkakahvatkin sulavat pikkuhiljaa. Tämä kesä on vaan kovin petollista, sillä mähän voisin varsinkin näin helteellä syödä jäätelöä joka päivä. Olen nyt yrittänyt parantaa tapojani tuon veden juomisen suhteen. Olen huomannut, että kroppani ei tahdo toimia ollenkaan sillä en juo normaalisti läheskään tarpeeksi. Niinpä olen päättänyt että kahvia sopii juoda vain aamuisin se kaksi kuppia, jotta saa silmät auki :) Samoin herkkuni ananas on nyt toistaiseksi pannassa. Laitan joka aamu keittiön pöydälle reilun litran kokoisen vesikannun sekä pienen lasin. Tarkoituksena on aina ohi kulkiessa ottaa lasillinen vettä ja siten juoda tuo kannu tyhjäksi ainakin kaksi, mieluummin kolme kertaa päivässä.
Tänään jäbällä oli jännittävä päivä, sillä saimme vieraaksi kolme äitiä pienten tyttöjensä kanssa. Kaikki vauvat ovat suht samaan aikaan syntyneitä, ja onkin kiva tavata tämän äitiporukan kanssa aina silloin tällöin ja seurata miten vauvat kehittyvät :) Jäbä ei vielä oikein ymmärtänyt naisseuran päälle, eli lähinnä katseli hämmentyneenä muita. Ollaan miehen kanssa todettu, että poika tuntuukin olevan jotenkin hitaasti lämpiävä ja pohdiskeleva luonteeltaan: hän saattaa monesti vain seurailla ja katsella ihmetellen ympärillä tapahtuvia asioita, ikään kuin miettien jotakin kovin syvällistä :P
Jäbä on nyt noin parin viikon ajan ryöminyt innokkaasti, ja joka päivä mennään pidemmälle ja pidemmälle. Koiraparka ei saa pian rauhaa enää missään... Sitten pitää kenties hankkia jonkinlainen portti minkä taakse koira pääsee karkuun ja saa nukkua ilman että pikku kätöset ovat koko ajan nyppimässä karvoista. Seuraavaksi odotellaan sitä konttaamista :D Ja joka päivähän hiukan harjoitellaan istumista.
Tämä viikko on ollut aikamoista menoa ja hulinaa, ja huomenna ajattelin jättää miehet keskenään kotiin suunnaten itse alennusmyynteihin! Siitä onkin aikaa kun olen ostanut mitään vaatetta itselleni (jos ei äitiysvaatteita lasketa). Ja edelleenhän mun täytyy miettiä vaatteet imetystä ajatellen, mutta voisihan sitä nyt jotain kaunista löytyä kaapista vaikka ihan vaan satunnaisia kyläilyjä ajatellen... En taida uskaltaa ostaa mitään housuja, sillä toivon vielä syksyyn mennessä mahtuvani vanhoihin (sekä saatuihin) farkkuihini, joita vaatehuoneen hyllyt pursuavat. Katsotaan mitä mukaan tarttuu :)
Tilasimme muuten jäbän huoneeseen tapetin. Eli pojan huoneen sisustus on aloitettu :P Siitä sitten enemmän kunhan on saatu jotain konkreettista aikaiseksi...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)