Ota riski: rakastu suomenruotsalaiseen

En ole ihan ymmärtänyt tuota otsikossa mainittua mainoskampanjaa, jolla Hbl mainosti joskus aikoinaan. Itse olen siis naimakaupan kautta tutustunut suomenruotsalaiseen kulttuuriin, eikä se nyt niin erilaiselta kyllä vaikuta. Mitä nyt rahaa on (ainakin täällä etelässä) enemmän kuin tällaisen työläisperheen lapselta. Mutta tiedän, että itseasiassa suurin osa ruotsia äidinkielenään puhuvista on ihan tavallisia jannuja tuolta Österbottenilta tai sitten Ahvenanmaan valtakunnasta ja sieltä Turun saariston seudulta. Mutta ihan mielenkiinnosta luin pari päivää sitten Peter Nymanin kirjoittamaa Ankkalampi-kirjan. Moni Nymanin kertoma juttu oli tuttu, mutta uutta oli esim. se, että tutkimuksissa on todettu Pohjanmaalla asuvien suomenruotsalaisten miesten elävän jopa 8 vuotta pidempään kuin suomea puhuvien, vaikka elintavat (syömiset, alkoholinkäyttö) ovat yhtenevät! Eli olisiko se perusasenne elämään jotenkin sitten positiivisempi suomenruotsalaisten keskuudessa? Nyman mainitsee ratkaisevana tekijänä sosiaalisen pääoman, jota ruotsinkielisillä on huomattavasti enemmän. Eli kun on esimerkiksi enemmän läheisiä ystäviä voi tuntea itsensä onnellisemmaksi, ja sillä voimalla sitten jaksaakin pidempään? Tuntuu, että suomenruotsalaisissa ei ole mitään muuta eroa suomenkielisiin kuin se hippunen enemmän itseluottamusta ja uskoa omaan osaamiseen. Nyman huomauttaa kirjassaan myös, että suomenruotsalaiset voivat kenties myös hassutella (vrt. snapsilaulut) enemmän ja vapaammin ilman turhaa nolostumista. 


Aloin pohtimaan koko aihetta lähinnä tuon kielikysymyksen vuoksi. Itse olen melko onneton käyttämään ruotsin kieltä arkitilanteissa. On siis aika surkuhupaisaa, että olen kirjoittanut ylioppilaskirjoituksissa keskipitkän ruotsin oppimäärästä arvosanan eximia, mutta oma kielitaitoni on heikko. Ymmärrän toki todella paljon puheesta ja tekstistä, mutta oma lauseiden muodostaminen on ihan kökköä. Tajuan siis porukassa mistä puhutaan, mutta jos pitäisi osallistua keskusteluun olisin kyllä ihan tuppisuuna... Eilen etsin ipodiini ruotsinkielisen Radio X3M:in. Ajattelin, että jospa kuulisin kieltä päivittäin, voisi jotain sanoja jäädä tuonne jonnekin aivolohkojen kätköihin...? Seuraavan kerran kirjastossa piipahtaessa voisi myös etsiä käsiinsä jotain simppeliä ruotsinkielistä luettavaa. Telkkarista tuli joskus sellainen ohjelma kuin Hetimiten (Ögonaböj), joka oli aivan mainiota suomenruotsalaista viihdettä, ja siinä samassa tuli kuunneltua tätä etelässä tuttua svenskaakin. Harmi, että ohjelmaa ei enää tule :( Olen yrittänyt etsiskellä muita hyviä ohjelmia FST5:ltä, mutta vielä en ole löytänyt sellaista joka liimaisi meikäläisen tv:n ääreen. Strömsö on tietysti ihana, ja Min Morgoniakin yritin seurata mutta jotenkin en pysy niissä kyydissä :/ Jos tiedät hyvän kielikylpy-teeveeohjelman niin vinkkaa mulle!


Tämä ruotsi on siis kielistä se, jonka osaamattomuus harmittaa eniten. Jo senkin vuoksi, että jos tähän taloon joskus siunaantuu jäkikasvua, olisi se tarkoitus kasvattaa kaksikieliseksi. Voisi siis äidillekin olla hyötyä ymmärtää mitä pikkupiltit sanovat vaikka itse puhuisikin lapsille suomea. Kaipa pitää vaan ryhtyä sönkkäämään Miehen kanssa jotain alkeellisia lauseita, vaikka se on kyllä aika tuskaa. Mies kun vaikenee oikein sujuvasti molemmilla kotimaisilla! :P


P.S. Jos joku nyt oottelee tältä blogilta jotain liikunta- ym. laihdutusjuttuja, niin huomenna vois olla sellasta luvassa kun suuntaan näillä näkymin pitkästä aikaa salille :)