Täällä sitä on tämä päivä maattu sohvalla telkkarin eessä potien flunssaa. Aikamoista tää tukkoisuus :/ 

Nyt eletään meidän perheessä sekä kiireellistä että muutenkin jännää aikaa. Huomenna meikäläisellä alkaa 10 viikon työharjoittelujakso, joka siis loppuu vasta toukokuun puolivälissä. Tässä kevään aikana pitäisi vielä raapaista gradu loppuun, käydä yks luentokurssi sekä tenttiä ainakin yks opintojakso. Harjoitteluunkin liittyy tietysti opiskelutehtävä, mutta eiköhän sitä ehdi elääkin tänä keväänä... Tuli tässä mieleeni sellanen vanha suomalainen sanonta että: "Laiska töitään luettelee." Eli pitäis varmaan tehdäkin näiden tekemättömien juttujen eteen jotain? Noh, tää päivä meni tosiaan ihan hukkaan mut ensi viikolla sitten... :P

Harjoitteluni päätyttyä kesä onkin jo kynnyksellä. Sain tällä viikolla ihania uutisia kesätöiden suhteen. Minulle tarjottiin oman alani eli diakonian kesätyötä, ja kaupan päälle vielä jatkoa samassa virassa marraskuun loppuun! :D Olin revetä innosta kun sain tämän puhelinsoiton. Aattelin tuota paikkaa hakiessa, että siellä on varmaan sata paljon pätevämpääkin hakijaa, että otetaan tää haastattelu nyt ihan vaan treenin kannalta ja käydään näyttämässä naamaa (mistä olis tulevaisuuden työnhakuja aatellen etua). Mutta nepäs valitsikin mut! Nyt vaan kauhistuttaa että miten pärjään... Mutta eiköhän tuo harjoittelu opeta aika paljon juttuja, ja loput oppii varmasti sitten kesällä. Arvatkaa onko kasvot krampissa kun oon koko viikon vaan hymyilly! :D Myös miehellä saattaa olla työnvaihto edessä, lisätietoa saadaan parin viikon päästä. Muutenkin on iloisia juttuja sattunut meidän elämässä, mutta niistä sitten lisää toiste kun on enempi aikaa :)