Eilen juhlistimme tosiaan miehen kanssa 3v hääpäiväämme niin meikäläistä hemmotellen kuin teatterista ja hyvästä ruoastakin nauttien. Lupasin kirjoitella jotakin kommenttia tuosta italialaisesta, jonka herkkujen äärellä päätimme illan (ennen hotellin superleveään sänkyyn köllähtämistä :)
Kyseessä oli siis Helsingin Bulevardilla sijaitseva Tony's Deli. Paikka on kuulemma alun perin Sikke Sumarin ja Tony Ilmonin luoma, mutta nykyisin Ravintolakolmiolle kuuluva konsepti. Ravintolan keskeinen ajatus on edelleen italialainen ruoka. Ravintola ei sisustukseltaan mielestäni vaikuttanut mitenkään erityiseltä, eli aika peruskauralla oli kellariravintola täytetty. Kiva idea oli kuitenkin heti ovelta avautuva baaripuoli, jossa saattoi nauttia ihanan runsaasta antipasto-pöydästä. Tony's Deli myös mainostaa kuohuviinilasillista hintaan 2,50 eli aikas halvalla saa siemauksen kuplivaa :) Tuo antipastopöytä on muuten tarjolla joka päivä klo 15.30 alkaen (13,90€). Pöytä notkui kaikenlaista ihanaa herkkua: foccaciaa, prosciuttoa, aurinkokuivattu tomaatti -frittata, oliiveja, hunajamelonia, salaattia, chilipaahdettua kesäkurpitsaa, balsamicomarinoitua paprikaa, cremolata-artisokkaa, Napolin salamia, cremolatalla maustettua kanaa...
Ravintola mainosti erityisiä Risotto-viikkoja, joita näyttikin olevan runsaasti ruokalistalla. Itse olin ajatellut kerrankin syödä oikein hyvää pastaa, mutta jotenkin ne pasta-annokset eivät sitten houkutelleetkaan. Niin pastalistalla kuin risotoissakin oli aika paljon merenelävää vaihtoehtoina, ja ne eivät välttämättä ole paras vaihtoehto raskaana olevalle vaikka olenkin kyllä tässä mahan kasvatteluvaiheessa syönyt melko lailla mitä vaan. Jotenkin ei kuitenkaan nuo jättikatkaravut tai kampasimpukat tuntuneet hyvältä vaihtoehdolta. Päädyin valitsemaan Menu Carinon: buffalomozzarellaa, tomaattia, rucolaa ja balsamicosiirappia (aivan taivaallista!) + prosciuttoon käärittyä kananrintaa parmesan-perunaleivoksella ja punaviinikastikkeella sekä sipulilla (nam nam nam! :) + jogurtti-mustikkajäätelöä ja hedelmiä sekä paahdettua mysliä (ai että!). Enpä ole ennen tullut ajatelleeksi laittaa mysliä jäätelöön, mutta tuo oli tosi ihana sekoitus kun jäätelö vielä oli niin suussa sulavaa :) Menu oli kokonaisuudessaan meikäläiselle juuri sopiva, vaikka kana olikin aika iso kimpale. Jotenkin tuntui ihanalta, että ruoka oli melko suolaista. Alkupalojen kanssa tarjottu talon foccacia oli myös merisuolahunnussaan aivan järjettömän hyvää.
On kuitenkin annettava jotain miinustakin: kun saimme pääruoat pöytään, olin hetken hieman hämmentynyt. Eteeni tuotiin lautanen, jossa aivan selvästi kölli palanen kalaa risottopedillä(?) Ihan hetken jo epäilin, että tilasinko mä nyt kumminkin sen toisen menun (mitä ensin pohdin)... Mutta kysyin kumminkin tarjoilijalta (todella nuori ja hieman aran oloinen tyttö): enkö mä tilannut sen kanan...? Tyttökin taisi hämmentyä ja kipaisi hakemaan ruokalistaa ja tarkistamaan tilausta. Pahoitellen veikin sitten kalan mennessään kun totesin, että kyllä mä mieluummin ottaisin sen kanan minkä tilasin... Noh ei siinä mitään, mutta mun ruoan valmistus kesti ylimääräiset noin 7 minuuttia (tämä kerrottiin mulle pahoitellen), minkä aikana mies ehti tietysti vedellä oman annoksensa kitusiin. Tarjottiin meille kummiskin kokikset ilmaiseksi isojen pahoittelujen kera, eli ei siitä nyt paha mieli jäänyt :)
Mies muuten valitsi Menu Classicon, johon kuului antipastopöydän lisäksi grillattu härän sisäfilee, parmesan-perunaleivos sekä tummaa timjamikastiketta ja sipulia. Jälkkäriksi sitten (aivan megalomaanisen iso) pala tiramisua :) Miehen kommentit: tosi hyvää, pihvi oli mehukas. Ei muuta. :D
Kaiken kaikkiaan voin kyllä suositella kyseistä ravintolaa, vaikka meillä ei ihan putkeen tuo tarjoilu mennytkään. En tiedä oliko kyseinen tyttö ensimmäistä kertaa töissä vai mitä, mutta kuulin että ilmeisesti viereisen pöydän tilauksen kanssa oli myös ollut ongelmia. Sen asiakkaat nimittäin tilasivat ruoan hiukan meidän jälkeen, mutta meidän jo lähtiessä he vielä odottelivat pääruokaa... Mutta kuten sanoin, tuota kömmähtelyä kyllä pahoiteltiin useasti ja ruoka oli niin hyvää että eipä se haitannut :)
Sellainen huomio minkä tein jälleen ravintolassa syödessä oli ravintolan melutaso. Tuo paikka ei ollut edes mitenkään täynnä, mutta jotenkin tuntui siltä että ääntä riitti. Onneksi mitään musaa ei ollut kaiken lisäksi soimassa! Eivätkö sisustusta pohtivat mieti tuota äänen kaikumista tai muuta, kun tämä juttu tuntuu toistuvan niin usein? Monessa kivassa ravintolassa melutaso on jotain 500 oppilaan kouluruokalan tasoa :/ Ehkä olen vanhemmiten tullut tälle jotenkin herkemmäksi, mutta kyllä jotenkin toivoisi mahdollisuutta keskustella pöydän toisella puolella olevan kanssa ilman äänen korottamista...
Kaiken kaikkiaan meillä oli miehen kanssa ihanan rentouttava päivä :) Mäkin opin jotakin kaunistautumisesta (nyt vaan pitää ryhtyä treenaamaan :) Aleksanterinteatterin Isyyspakkaus oli aivan käsittämättömän hauska, ja saimme miehen kanssa paljon puhuttavaa pitkäksi aikaa :D
P.S. Beibi nyrkkeilee toiseen kylkeen ja potkii rakkoon. Auts. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti