tiistai 9. huhtikuuta 2013

Hei taas

Paljon onkin tapahtunut sitten viime kirjoituksen. 

Suurimpana on nyt suru pappasta, joka lähti viikonloppuna matkaan Isän luokse. Pappa asui vielä kotona mummun kanssa, mutta kaipa nämä viime vuodet ja sairaudet veivät hiljalleen voimia. Kun sitten joutui sairaalaan niin ei jaksanut enää kotiin. Aktiiviselle luonnossa liikkujalle ja harrastajalle ei kyllä tuo sänky olisikaan mikään oikea paikka loppuelämän ajaksi ollut. Surettaa tietysti, ja ikävä on. Mutta uskon että pappa on nyt parhaassa mahdollisessa paikassa ja hoivassa.

Poikakin kasvaa huimaa vauhtia, mutta sehän onkin tavanomaista :) Kävimme jälleen fysioterapeutilla, jolta saimme lisää jumppaohjeita sekä vielä yhden kontrolliajan kesäkuulle. Toispuoleisuutta pitäisi siis kovasti nyt treenata, jäbä kun on hiukan laiska käyttämään tuota vasenta kättään ja selvästi jäykempi muutenkin toiseen suuntaan. 

Mies varasi nyt meille toukokuulle lennot Kreikkaan. Miehen kreikkalaiset sukujuuret omaava ystävä Kanadasta on tuolloin siellä lomalla, ja saimme kutsun kyläilemään :) Olemme vain vajaan viikon, mutta se on varmasti ihan tarpeeksi lomaa. Varsinkin kun reissataan ekaa kertaa jäbän kanssa. Sitä ennen pitäisi vielä hankkia ne matkarattaat. Huusin jokunen päivä sitten Manduca-kantorepun Huuto.netistä, ja äsken jäbän kanssa sitä testailtiin. Manducalle tulee varmasti käyttöä reissussa, ja miksei muutenkin kesällä. Mä en ihan vaan hoksannut miten tuo lonkalle kiinnittäminen tehdään mutta jäbä tuntui viihtyvän siinä sylissä ihan ok, vaikka vaan puolet remmeistä oli kiinni ja meikä yritti miettiä miten saisi kädet venymään niskan yli hihnan päästä toiseen... :P 

Seuraava hankinta (niiden matkarattaiden lisäksi) olisi syöttötuoli. Eihän sitä vielä varsinaisesti tarvitsisi, mutta ryhdyin jo katselemaan. Olen jotenkin ihastunut Stokken Tripp Trapp -tuoliin ja sitähän on kehuttukin. Se olisi nyt torstaina Hulluilla Päivillä tarjouksessa... :D Tosin vain valkoisena. Toisaalla taas näin käytettynä myynnissä kuultovalkoisena 90 eurolla. Nyt kamppailen mielessäni kumpi olisi parempi: täysin valkoinen vai kuulto? Ääh. 

Jäbä sai muuten fafalta hienon tuliaisen Lapin reissulta: aidon porontaljan. Semmoinen just sopivan kokoinen pistää ensi talvena vaikkapa pulkkaan pepun alle :D

Mun tämä ikuisuusprojekti (lue: elämäntaparemppa) jatkuu. Aloitimme miehen kanssa tosiaan sen karkkilakon ja se on pitänyt! Sovimme, että ei mitään limppareita, karkkia, jätskiä jne. Eli nyt on parina iltana tehty rahkaa :P Mutta eikös tuollainen itse tehty juttu ole sallittu, siinä kun pitää nähdä se vaiva :D Karkkia ja erityisesti suklaata tekis kyllä armottomasti mieli nytkin... Paino sen sijaan oli tänään alhaisempi kuin koskaan: 71kg tasan! 6kg tavoitteeseen :) 

Kävin pienellä juoksulenkilläkin viime viikon lopulla. KG-lehdessä oli tällainen "Aloittelijan juoksuohjelma: kuntoon 12 viikossa" -artikkeli, jonka ohjeella ajattelin aloittaa. Ekalla viikolla pitäisi tehdä 2-3 lenkkiä, ja juoksua yhden lenkin aikana tulee yhteensä vain 3 minuuttia. Se meni kyllä ihan helpolla! Otin koiran mukaan, mutta Elmon varvas taitaa olla kipeänä eikä oikein tykännyt ravata mun kanssa :/ Tarkoituksena oli mennä lenkille uudelleen, mutta eilen iskin varpaani keittiön tuolinjalkaan ja nyt olen klenkannut täällä kirosanoja huudellen. Yksi varpaistani on siis jotenkin rustottunut tms. nuoruudessa kun olen kopauttanut sen monta kertaa. Nyt se on sitten erityisen arka, eli jos joku esimerkiksi astuu sen päälle niin mähän kiljahdan tuskasta. Ja enkös mä tietty aina telo just sen varpaan! Noh, teippasin sitä hieman kiinni toiseen varpaaseen niin pieni koiranpissatus- ja vaunulenkki sentään onnistui. Pitää toivoa että koirankin varvas paranee ja kaupunki puhdistaa pian nuo terävät sepelit tuolta jalkakäytäviltä niin pääsemme hölkkäilemään :D Joku innokas lenkkeilijä kertoi kuuntelevansa äänikirjoja juostessa. Mikä mahtava idea! Täytyypä kokeilla. Tosin koiran kanssa en ehkä uskalla tukkia korvia kun sitten en ainakaan kuule takaa tulevia pyöräilijöitä jne... Jotka voisivat ystävällisesti käyttää sitä soittokelloa kun ohittavat ihmisiä! Tämä kellon rimpautus tuntuu olevan joka kevät/kesä jokin ylitsepääsemätön ongelma joillekin. 

No mutta koska jäbä vetelee vielä päikkäreitä parvekkeella niin mä käytän tilaisuuden hyväksi ja käperryn sohvalle kirjan kanssa. Aurinkoista tiistaita!


4 kommenttia:

  1. Osanottoni <3. Onneksi on kivoja juttuja mitä odottaa eessäpäin :)

    En tiedä onko tuo aloittelijan juoksuohjelma sama kuin juoksukoulu, jossa luvataan, että 11 viikossa ohjelmaa noudattamalla jaksaa juosta 10 km tosta vaan. Tein ohjelman toissa keväänä puoleen väliin ja jaksoin kuin jaksoinkin juosta 5km yhtä soittoa :) Se lähti ihan pienestä, tyyliin: juokse 1min kävele 3min käänny takaisin ja toista sama. Kunto nousi ihan huomaamatta. Jos saan ittestäni irti, vedän ohjelman tänäkin keväänä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Juu tuo juoksuohjelma on samantyyppinen, siis ekalla viikolla 2-3 lenkkiä joissa ensin 10min kävelyä, 1min juoksua, 5min kävelyä, 1min juoksua, 5min kävelyä, 1min juoksua ja lopuksi kävelyä. Ja sitten seuraavalla viikolla juoksua 2min ja kävelyä 4min. Eli hiljalleen lisätään sitä juoksun aikaa ja lopulta pitäis pystyä juoksemaan koko matka (joku puoli tuntia ajassa). Täytyy toivoa että tuo varvas paranee niin pääsen sinne lenkille, oli se jotenkin niin kivaa! Ootko ajatellu koskaan osallistua mihinkään juoksutapahtumaan yms?

      Poista
  2. Osanottoni. Hienosti sulla taas paino laskenut. Itselläni ongelmana juuri tuo herkuttelu. Kohtuus tuntuu olevan tuntematon käsite. T. Yks äippä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Kommenttisi oli jostain syystä joutunut roskapostiini ja huomasin sen nyt vasta.
      En mäkään tunne kohtuutta, siksi on parempi nyt yrittää vieroittautua herkuista hetkeksi :D

      Poista