ystäviä.
Tai pitäisikö tarkentaa että Ystävää.
Sellaista jolle voisi soittaa koska vaan,
ja kertoa kaikki maailman asiat. Ja joka vielä ymmärtäisi ne.
Sellaista, joka lähtis mun kanssa paikkoihin,
tehtäis yhdessä kaikkea hauskaa.
Sellaista.
Tää on mielenkiintoinen aihe. Aikuisuuden myötä ystävyyssuhteet muuttuvat, kun ihmisillä ei ole aikaa olla samanlaisia "parhaita ystäviä" kuin teini-iässä. Tulee muita asioita; elämänkumppanit, lapset, työ, harrastukset...jne, jotka vievät niin suuren osan elämästä, että ystävyyssuhteiden on pakko muuttua. Kuitenkin hyvät ystävät pystyvät jatkamaan siitä mihin jäätiin, vaikka välissä olisi meri tai pitkien aikojen hiljaisuus. Itse koen liian ahdistavana, jos joku ystävistä pommittais mua jatkuvasti. Toki kriisivaiheet on asia erikseen ja silloin on puhelin aina auki ja juttuseuraa riittää.
VastaaPoista