sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Lihansyöjän versio tomaatti-munakoisopastasta



Kun täällä juuri pohdiskelin ryhtyväni kasvissyöjäksi niin eikös meidän taloudessa eilen illalla pistelty pekonia poskeen :)


Teimme Kanelibasilikalta lainatulla ohjeella uunissa paahdettua tomaatti-munakoisopastaa. Siinä missä kyseinen blogi keskittyy enemmän kasvisruokaan, meillä talouden toinen puoli ehdotti kyseisen ohjeen "piristämistä" pekonilla... Jos resepti kiinnostaa niin katsokaa alkuperäinen idea tuolta blogista, itse en ala sitä tähän enää kopioimaan :)




Oli muuten hyvää! Ruoan kuvaaminen vaan on hankalaa, (varsinkin kiireessä kun mies istuu vieressä odottamassa että saa iskeä haarukkansa kiinni sapuskaan). Kovin harvoin ruoan saa kuvissa näyttämään jotenkin kauniilta. Tosin olen kuullut, että esim. lehdissä olevissa kuvissa ruoka ei oikeasti ole aina edes tehty niistä aineista mitä ohjeessa mainitaan vaan muokkailtu tai tehty jopa jostakin styroxista! Plus tietysti valaistukset sun muut on paremmat... Eli jos oma tekele ei näytä siltä mitä keittokirjassa niin ei kannata heti masentua :)


Tuskailin jokin aikaa sitten opiskelukirjojen tylsyydestä. Löysinkin kuitenkin pitkästä aikaa mielenkiintoisen opiskeluun liittyvän kirjan. Ensi maanantaina aloitan sosionomin pätevyyteen kuuluvat Vammaisuus-opinnot, ja ainakin kehitysvammaisuudesta kirjoitettu tenttikirja vaikuttaa todella mielenkiintoiselta :) Lainasin kirjastosta lisäksi valtavan kasan kaikenlaista muutakin luettavaa, kun edelliset tuli tuossa joulun pyhinä aika tehokkaasti luettua. Nyt yöpöydällä odottelee vuoroaan kaunokirjallisuuden sijasta historiaa ynnä muuta vastaavaa. Olen ajatellut, että ihan vain sivistyksen vuoksi pitäisi lukea enemmän kirjallisuuden klassikoita. Hyllyssäni odottaa tällä hetkellä esim. lahjaksi saatu Karamazovin veljekset, joka on kuulemma todella hieno teos. Haaveilen myös joskus lukevani esim. Platonin Valtion sekä Danten Jumalaisen näytelmän. Ja monia muita... Jotenkin nyt päädyin tässä yhtäkkiä ruoasta kirjallisuuteen :) Mitä kirjallisuuden klassikoita voisit muuten vielä suositella meikäläiselle?

5 kommenttia:

  1. Aika vähän on tullut klassikoita luettua, Täällä Pohjantähden alla-trilogiaa voin suositella, sen luin ihan vapaaehtoisesti ilman koulun pakotusta :)

    VastaaPoista
  2. Hyvännäköisen annoksen olit kokannut! Ja piste myös täältä Täällä pohjan tähden alla-trilogialle. Hieno kuvaus suomalaisuudesta ja tämän yhteiskunnan synnystä tavallisen perheen ja kyläyhteisön silmin. Mielestäni huomattavasti parempi teos kuin Linnan toinen klassikko Tuntematon sotilas.

    Suomalaisista klassikoista voin suositella Pirkko Saision Elämänmenoa ja Maria Jotunin Huojuvaa taloa. Molemmat ovat tosi koskettavia ja kuvaavat omaa aikaansa.

    VastaaPoista
  3. Olen nähnyt tuon Täällä Pohjantähden alla leffana niin monesti, että mietin vähän osaisinko enää innostua kirjasta (näin kävi esim. Taru sormusten herrasta kans, en jaksanut lukea). Huojuvan talon luin hetki aikaa sitten ja se oli tosi mielenkiintoinen :) Pirkko Saisiota en ole lukenut, mutta tunnustan että mulle on kyseisestä henkilöstä tullut jotenkin ärsyttävä käsitys (median kautta tietysti). Ehkä yritän irtautua tästä ja lainaan jonkun kirjan... :)

    VastaaPoista
  4. Miksi olet harkinnut kasvissyöjäksi ryhtymistä?

    Olemisen sietämätön keveys on yksi hyvä klassikko. Alkemisti on aivan liian yliarvostettu.

    VastaaPoista
  5. Harkitsen tässä kasvissyöjäksi ryhtymistä lähinnä eettisistä syistä, eli en haluaisi tukea eläinten huonoa kohtelua. Eli luomu on mielestäni ihan ok. Vielä en ole tehnyt selvää päätöstä mutta olen kyllä selvästi vähentänyt lihan ja kanan syömistä.

    Luin joskus alkemistin ja se oli kyllä jotenkin outo, tekisi mieli sanoa "tekotaiteellinen". Olemisen sietämätön keveys löytyy muuten omasta hyllystä, ehkä kaivan sen sieltä joku ilta :)

    VastaaPoista