Uusi viikko

No niin, tämä laihdutus-/elämäntapamuutosprojekti saanee tällä viikolla uuden vaihteen. Ilmoittauduin tämän illan body-tunnille ja torstaiksi zumbaan, ai ai... Mahdanko selvitä noista? :P Tänäänhän vaaka tietysti maanantain kunniaksi näytti enemmän kuin viime viikon lopulla, mutta oma syyni. Syötiin nimittäin miehen kanssa herkkuja sekä perjantaina, lauantaina että MYÖS sunnuntaina. Ja meillähän oli jossain vaiheessa semmonen sääntö, että kahtena päivänä viikonlopusta sais syödä jotain karkkia jne... 

Saimme eilen viettää miehen kanssa hiukan kahden keskistä aikaa. Olikin ensimmäinen kerta sitten pojan syntymän, jos ei lasketa sitä 15 minuutin saunomista ollessamme mun vanhempieni luona joulun aikaan. Pääsimme nyt kahdestaan leffaan, kun ystäväpariskunta otti pikkujäbän muutamaksi tunniksi hoitoon :D

Olimme katsomassa Kaappari-elokuvan. Ihan ok leffa ja mielenkiintoinen tuo tarina, mä en tarkalleen tiennytkään miten tuo kaappaus silloin tapahtui eli jännitys säilyi loppuun asti :D 

No mutta, tällä viikolla pitää taas ottaa itseään niskasta kiinni. Lähtöpainoon on vielä matkaa sellaiset 11 kiloa, ja siitäkin olisi vielä kyllä varaa pudottaa. Tai ainakin kiinteytyä, sehän se tässä olisi tärkeämpi tavoite. Peruskuntoa tulee onneksi treenattua noilla jokapäiväisillä vaunulenkeillä. Munhan on (onneksi) oikeastaan pakko lähteä kävelylle joka päivä säästä riippumatta, että koira pääsee pissille. Tänäänkin tuiskusi lunta aamupäivällä, eli ilman tuota karvakorvaa olisin varmaan jäänyt vaan kotisohvalle loikoilemaan... :D Tuli kumminkin tehtyä semmonen 50 minsan lenkki. Poika jatkaa yhä uniaan vaunuissa parvekkeella, joten äitikin ehtii bloggailla ja pestä pyykkiä. Tosin tenttiinkin tarvis vielä lukea(!). Olisi tarkoitus mennä (yliopiston ihan vihon viimeiseen!) tenttiin 1.3., mutta saas nähdä miten käy, ehdinkö lukea. Ehkä menen kumminkin kokeilemaan josko pääsisin säälistä läpi, tai sitten uusin tentin seuraavassa kuussa :P 

Hommasin muuten tällaisen vaunuverhon kun kyllästyin vääntelemään sitä harsoa joka kerta tuohon suojaksi. Eipä tämäkään nyt mikään kummoinen ole (ihan puuvillaa), mutta ehkä pikkuisen parempi kuin ne mun harsoviritelmät :)

Mun raskausaikana neuloma villahaalarikin on päässyt käyttöön :) Hiukan on nuo hihat ja lahkeet pitkät, mutta toisaalta muuten mahtuu just sopivasti. Tuo villa joustaa sopivasti, eli ei tunnu että tarvitsisi "survoa" pojan käsiä hihoihin, kuten valitettavan usein joissain fleece- ym. puvuissa. Miksei vauvojen vaatteissa voi olla reilun kokoisia hihoja? Tuo kuvassa näkyvä sininen haalari on mun äidin mulle äitiyspakkauksesta saama :D Haalarista saa yhdistettyä jalkaosat ikään kuin pussiksi, enkä ole raaskinut tässäkään sulloa jäbän käsiä noihin hihoihin. Tuntuvat niin ahtailta :( Tosin jatkossa on ehkä pakko laittaa kädetkin kunnolla hihoihin kun ei tää puku kohta enää mahdu kiinni niin että jäbän kädet olisivat siellä sisällä... :)

Ostinpa juuri muuten lankaa jo seuraavaa projektia varten. Ajattelin neuloa pojalle tällaisen viltin. Mutta teen tuon 7 veikasta niin siitä tulee hieman pienempi, ja väreinä on valkoista, vaaleanharmaata ja paria eri sinistä :) Tosin nyt puikoilla on Puro-langasta jonkinsortin bolerohässäkkä (ilmeisesti mulle itelleni). Katsotaan koska tulee valmista :D Nyt mun täytyy kuitenkin avata se tenttikirja, jos vielä kerkeen ennen jäbän heräämistä!