Nyt kun synnytyksestä on reilu viikko, on toipuminen tuosta koettelemuksesta jo ihan hyvällä mallilla. Tietysti episiotomian ja muut tikit ovat edelleen hiukan arat, mutta pääsen jo ihan hyvin kävelemään ja istuakin voi muualla kuin uimarenkaan päällä :D Turvotus on helpottanut selkeästi, ja nyt mulla on taas nilkat! En muista ehkä puoleen vuoteen nähneeni jalkojani näin siroina... Olo on muutenkin keveämpi, eli kävely ja liikkuminen ei ole yhtään enää niin tuskaista kuin vielä odotusaikana (mikä nyt ei sinänsä ole yllätys).
Sairaalassa ollessa olin vielä melko kipeä, mutta siellä onneksi sai tarvittaessa kunnon särkylääkecocktailin :P Sairaalan sänky ei kuitenkaan sopinut mun selälle yhtään, ja kaikki varmasti jo synnytyksessä krampanneet ja jumiutuneet lihakset tulivat kyllä siellä sängyssä maatessa vieläkin kipeämmiksi. Siihen kun päälle vielä laittoi hyvän imetysasennon etsimisen, voitte kuvitella miten jumissa olin alaselästä aina niskaan asti. Mistä tuloksena olikin sitten aivan jumalattomat säryt niin selässä, hartioissa kuin päässäkin. Erityisesti tuo imettäminen oli hankalaa kun tuntui että kaikki lihaksia särkee eikä imettäminen nyt muutenkaan oikein lähtenyt käyntiin. Tälläkin hetkellä selkä, hartiat ja niska on kyllä täysin jumissa, mutta ajattelin että josko tällä viikolla ehtisi vielä hierojalle. Kotona on myös helpompi etsiä hyvää asentoa imetykseen kun on vaihtoehtoja sängyllä makaamiselle/istumiselle.
Kävin heti sairaalasta päästyäni tietysti vaa'alla. Lukemat olivat kyllä todella masentavia :/ Pahimmillaan raskauden loppupuolellahan mä painoin jo 92kg, ja lääkäri passitti mut uudelleen sokerirasituskokeeseen. Koe oli onneksi ok, eikä poikakaan syntyessään ollut mikään iso (3425g). Sairaalaan jäi noista kiloista vain 6kg, ja tänä aamuna vaaka näytti 83kg eli miinusta huippulukemiin on tullut 9kg. Eilen olin jo romahtaa täysin kun valmistauduin ulkoilemaan koiran kanssa. Mähän en edelleenkään mahdu muihin kuin miehen ulkoiluhousuihin! Ja tuo painolukema 83kg taitaa ollakin samaa luokkaa miehen kanssa. Mies lohdutteli, että kunhan turvotus laskee jne... Mutta kun se turvotus on jo tainnut hävitä, vain läskit ovat jääneet. Ei kai raskaus tuo turvotusta reisiin ja persukseen :/ Mutta omapa on vikani, mullahan ei ole minkäänlaista itsekuria. Söin äitiysloman aikaan ihan hirveitä määriä kaikkea suolaista, rasvaista ja makeaa.
Ennen raskautta painoin 65kg, enkä tuolloinkaan ollut tyytyväinen painooni saati sitten kehonkuvaani muutenkaan. Sitä ajatellen, tämän raskauden jättämät jäljet eivät tietenkään mitenkään paranna itsetuntoa... Puhuttiin kyllä miehen kanssa, että voisin ensi vuoden puolella hankkia jäsenyyden tuohon läheiselle naisten kuntosalille, jossa on myös monenlaisia ryhmäliikuntatunteja tarjolla. Katsotaan josko jostain saisi sen verran ylimääräistä aikaa ja rahaa revittyä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoiluvaatteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ulkoiluvaatteet. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 28. marraskuuta 2012
Toipuminen
Tunnisteet:
elämäntaparemontti,
kuntosali,
mammaloma,
paino,
synnytys,
ulkoiluvaatteet,
ulkonäkö,
urheilu
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Shoppailua ja siivousta
Näin kun kesähelteet lähenee niin mepäs miehen kanssa ostettiinkin paksumpia ulkoiluvaatteita. Poikkesimme siis Stadiumissa, josta mies halusi jonkun sortin "verkkarit" itselleen kun nyt ajelee useamman kerran viikossa pyörällä töihin. Meikä taas on varmaan viimeiset viisi vuotta valittanut ulkoiluvaatteideni edustavan (aina niin muodikasta) 90-lukua. Nappasin sitten Stadiumista mukaan kevyen ulkoiluvaatesetin, joka on varmasti juuri passeli esimerkiksi viileämmille purjehduskeleille tai pikkuseen tihkusateeseen koiraa ulkoiluttaessa. Kesällä on lisäksi tiedossa työn puolesta leireilyä, mikä tarkoittaa siis nuotiolla istumista iltasella. Eli hyttysten hyökätessä on kyllä kiva että on päällä jotain hiukan paksumpaa...
Tykkään niin tuosta takin väristä :) Merkki on The North Face, eli kokemukseni perusteella ihan laatukamaa mutta ei mitään superkallista. Housutkin mahtuvat vielä päälle, katsotaan kuinka pitkään... Tänään odotusta takana 17+4, eli puoliväli lähestyy :)
Olimme tänä viikonloppuna muuten miehen kanssa superahkeria. Koko kämppä on nyt siivottu melkein katosta lattiaan. Olikin jo aika viedä matot pihalle ja pestä lattiat. Koiran omistajien kämpässä kun alkaa ajan myötä leijumaan ihan omanlaisensa (ällö) tuoksu jos ei siivoa kunnolla... Täytyisi hieman ryhdistäytyä, mutta saas nähdä miten käy. Itselle tuo imuroiminen selkä kumarassa ei ainakaan tänään tuntunut mitenkään kivalta, ja miehen selkärankareuma saattaa myös välillä oikutella niin että imurointiasento tekee kipeää. Olen myös huomannut, että mahassa tuntuu jo esimerkiksi painavampien juttujen nostelu. Ei sitä aina touhutessa tahdo edes muistaa omaa tilaansa. Eilenkin vaihtaessani sänkyyn uusia lakanoita huiskin menemään niin että hiukkasen huippasi hetken päästä (kiitos äiti tästä perimänä tulleesta rivakkuudesta kotitöissä!) Mies jo alkoikin katselemaan kotisiivousten hintoja netistä... Yritin hiukan siihen väliin huikata, että lieneekö meillä varaa sellaiseen...?
Huomenna jälleen herätys klo 06.00. Ei tunnu oikeastaan ollenkaan pahalta herätä noin aikaisin, ja töihinkin menen todella mielelläni. Ihanaa kun on ihan oikeita oman alan töitä ja tasavertaisena työntekijänä mua arvostavia kollegoita :D
Hetken kuitenkin vielä löhöilen tässä sohvalla EM-jalkapallon parissa :)
Tykkään niin tuosta takin väristä :) Merkki on The North Face, eli kokemukseni perusteella ihan laatukamaa mutta ei mitään superkallista. Housutkin mahtuvat vielä päälle, katsotaan kuinka pitkään... Tänään odotusta takana 17+4, eli puoliväli lähestyy :)
Olimme tänä viikonloppuna muuten miehen kanssa superahkeria. Koko kämppä on nyt siivottu melkein katosta lattiaan. Olikin jo aika viedä matot pihalle ja pestä lattiat. Koiran omistajien kämpässä kun alkaa ajan myötä leijumaan ihan omanlaisensa (ällö) tuoksu jos ei siivoa kunnolla... Täytyisi hieman ryhdistäytyä, mutta saas nähdä miten käy. Itselle tuo imuroiminen selkä kumarassa ei ainakaan tänään tuntunut mitenkään kivalta, ja miehen selkärankareuma saattaa myös välillä oikutella niin että imurointiasento tekee kipeää. Olen myös huomannut, että mahassa tuntuu jo esimerkiksi painavampien juttujen nostelu. Ei sitä aina touhutessa tahdo edes muistaa omaa tilaansa. Eilenkin vaihtaessani sänkyyn uusia lakanoita huiskin menemään niin että hiukkasen huippasi hetken päästä (kiitos äiti tästä perimänä tulleesta rivakkuudesta kotitöissä!) Mies jo alkoikin katselemaan kotisiivousten hintoja netistä... Yritin hiukan siihen väliin huikata, että lieneekö meillä varaa sellaiseen...?
Huomenna jälleen herätys klo 06.00. Ei tunnu oikeastaan ollenkaan pahalta herätä noin aikaisin, ja töihinkin menen todella mielelläni. Ihanaa kun on ihan oikeita oman alan töitä ja tasavertaisena työntekijänä mua arvostavia kollegoita :D
Hetken kuitenkin vielä löhöilen tässä sohvalla EM-jalkapallon parissa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)