Näytetään tekstit, joissa on tunniste odotus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste odotus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. marraskuuta 2012

Jouluaskartelua

Tämä kotona kökkiminen alkaa hiljalleen ottamaan pattiin, joten marssin tänään heti aamusella Tiimariin ja Sinelliin hankkimaan askartelutarvikkeita. Itselläni oli muutama idea mitä halusin tehdä, vaikka en mikään askartelutaituri olekaan. 

Nykyään on niin valtavasti kaikkia puolivalmiita juttuja, että tumpelokin osaa tehdä jonkin sortin ovikranssin.


Ostin myös kuumaliimapistoolin, jolla on kyllä todella helppo liimata esimerkiksi tuollaista koristenauhaa. Jollain liimapuikolla taistelu ei tulisi enää mieleenkään, niin sujuvasti tuolla 10 euron vempaimella tuo kiinnittäminen kävi. Materiaaleista kranssipohja ja ympärille kiedottu nauha ovat Tiimarista, Hyvää Joulua -tarra pahveineen vanhoja jostain laatikon pohjalta ja tuo ripustusnauha (jossa muuten lukee God Jul) tuomisia Karnaluksista Tallinnasta (kerroinkohan mä tuosta reissusta jo täällä...? Voi hattarapäätäni... :P )

Tällaisia opin tekemään reilu vuosi sitten kesällä, eräällä leirillä:


Arvatkaapas millä tekniikalla nuo pallot on tehty...? ;P Nuo pikkupallot pujotin nahkanauhaan, jonka jätin tarkoituksella pitkäksi. Lahjan saaja voi sitten päättää itse minkä mittaiseksi kaulanauhan haluaa. En tosiaan vielä tiedä kenelle nämä menevät lahjaksi, mutta ehkä nuo avaimenperät kävisivät miehillekin? 

Ostin vielä punaista juuttinarua, sekä ilmapalloja ja decoupage-lakkaa. En halua tänne kotiin mitään kirkuvia tonttukoristeita jouluksi, mutta ajattelin että jospa joku päivä vielä ehtisi tehdä sellaisia narupalloja. Tästä blogista näyttää löytyvän tuollaisen ohje, mutta naruna on käytetty paperinarua ja kiinnitykseen liisteriä. Hankin tosiaan punaista narua, mutta pallojahan voisi tehdä myös valkoisina ja ripustaa ikkunan eteen joulun iloksi :D 

Eilen kaupassa käydessä mukaan tarttui Anu Harkin ideoima uusi Koto Living -lehti.


Koton nettisivut ovat kivan näköiset ja täynnä ideoita. Itse tämä lehti oli kuitenkin minulle pettymys. Paljon perusjuttuja, kuten raitasukat jämälangoista ja tavallinen myssy, jne. Eipä kauheasti mitään uutta, aika peruskauraa ja Anu Harkin näköistä. Lehti on mielestäni ulkoasultaan myös jotenkin sekava, kauheasti pieniä juttuja joka sivulla. En nyt räpsinyt niistä mitään kuvia, käykää itse lehtihyllyllä katsomassa :) Lehden ainoa anti ovat oikeastaan kivat vinkit erilaisita blogeista.

Tänään poikkesin ruokakaupassa ja lehtihyllyn ohi kurvatessa nappasin kätösiini toisen askartelu- ja näpertelylehden. 


Eivätkös nämä kaksi lehteä muuten näytä jo kansienkin perusteella aikalailla samanlaisilta... hmmm... Itse ihastuin tähän Ihana-lehteen heti :) Sivuilta löytyy sekä helppoja ja kauniita, että hiukan vaativampiakin askarteluohjeita. Hauskimpia ideoita oli esimerkiki kauniisiin purkkeihin pakatut herkkukaakaoaineet: kaakaojauhetta ja vaahtokarkkeja, jotka voi lappaa suoraan kuuman maidon sekaan! :D Samoin piparkakkuaineet voi pakata hauskan näköisesti kerroksittain lasipurkkiin ja koristella kauniisti. Ehkäpä lähipiirini saakin tänä jouluna syötäviä lahjoja. Mainio idea muuten siinäkin mielessä, kun tuntuu että KAIKILLA on jo KAIKKEA mahdollista tavaraa eikä kukaan oikeasti tarvitse mitään(!) Siskoni muuten teki mulle viime jouluna mysliä lahjaksi, ja se oli kyllä mainio idea ja todella hyvän makuista :)

Joka ilta nukkumaan mennessä päässä pyörii ajatus, että jokohan sitä nyt ensi yönä alkaisi tapahtua... Ollaan miehen kanssa molemmat yhtä malttamattomia odottamaan, mutta eihän tässä muutakaan voi :D

maanantai 12. marraskuuta 2012

Ei mitään uutta auringon alla

Tänään rv 39+5. Laskettu aika koittaa siis ylihuomenna, mutta meikäläinen on kyllä jo täysin kypsä tähän odotteluun... Aamulla heräsin selkäsärkyyn ja ajattelin että "joko nyt alkais toiminta", mutta eipä alkanut. Muutenkin nuo kaikki tuntemukset ovat osoittautuneet lopulta joko ihan vaan ilmavaivoiksi tai menneet muuten ohi vessakäynnillä... 

Tänään alkoi jo olla mielenterveys koetuksella täällä kotona: heräsin aikaisin ja olen koko päivän yrittänyt keksiä jotakin tekemistä kun mieskin oli vielä töiden jälkeen taloyhtiön hallituksen puolesta jossakin tiedotustilaisuudessa. Päivän kohokohta oli hakea postista paketti, jossa oli Huuto.netistä tilaamani bodyt. Muuten olenkin vaan pessyt pyykkiä ja surffannut telkkarin kanavalta toiselle. Puikot ovat myös kilkanneet ja ehdin tällä vauhdilla kyllä neuloa rekkalastillisen villasukkia ennen vauvan tuloa! :P Tuleepahan joululahjat sitten tehtyä... Tämä viikko on muutenkin aika kamala: mies menee huomenna töiden jälkeen hierojalle ja sitten Jokeri-matsiin, keskiviikkona pelaamaan sulkapalloa, torstaina taloyhtiön hallituksen kokoukseen. Eli meikä viettää koko viikon täällä neljän seinän sisällä ihan yksin! 

Yksi tapa olisi vauhdittaa tätä pikkuisen maailmaantuloa, mutta miestä ei taida enää saada houkuteltua minkäänlaiseen toimintaan(!) Ja ymmärtäähän sen jos vaimo painaa 10kg enemmän ja muistuttaa mursua :P

lauantai 10. marraskuuta 2012

Hyvää ruokaa ja odottelua

Viime jouluna saimme Miehen kanssa lahjaksi Delicard-lahjakortin. Vihdoin ja viimein ehdimme ja muistimme käyttää tuon lahjan. Kyseessä on siis yritys joka toimittaa esimerkiksi herkkuateria-aineksia ja hedelmäkoreja, lähinnä kai yrityksille. Miehen työpaikalle tulee joka viikko iso korillinen hedelmiä juuri täältä. Me saimme tuollaisen "ateriapaketin". 

Torstaina posti siis toikin meille tällaisen paketin.




Sisällön sai valita muutamasta eri vaihtoehdosta. Kas kun meille (lähinnä miehen toivomuksesta) tuotiin tällainen lihapitoisempi versio: serranokinkkua, oliivitapenadea, 4(!) ulkofilepihviä ja 4(!) suklaaleivosta... huh huh. Tänä viikonloppuna olemme siis herkutelleet pihveillä ja suklaalla :P Tuli kyllä kiintiö vähäksi aikaa täyteen... :D 

Laskettu aika lähenee, mutta mitään merkkejä ei vielä näy eikä kuulu. Tosin lähtöhän voi olla joka tapauksessa lähellä koska tahansa. Tänään siivosimme vimmalla toista autoamme, joka on tarkoitus lähipäivinä pistää myyntiin. Auton imurointi jäi kokonaan meikäläisen vastuulle kun mies kasasi ja tutkaili isänsä ostamaa höyrypesuria. Koska auton takapenkillä on kuljetettu myös koiraa, halusimme pestä penkit tuolla pesurilla. Totesin kyllä miehelle, että jos ensi yönä tulee lähtö niin se johtuu siitä että tuo imurointi jäi kokonaan mulle. Voitte kuvitella miltä näyttää kun norsu yrittää ahtautua pikkuisen kaksiovisen Peugeotin takapenkille imurin kanssa... :P Toivottavasti auto saataisiin pian pois käsistä, sillä tämä kahden auton pitäminen on hankalaa ja kallista: ei ole parkkipaikka kuin toiselle ja onhan ne vakuutusmaksut ym. kalliita. Nyt vauvan tullessa mä en kumminkaan edes tarvitse autoa toisin kuin kesällä töihin ajellessa. 

Päivät tuntuvat välillä pitkiltä. Olen yrittänyt saada aikani täällä kotona kulumaan lähinnä joululahjasukkia neulomalla ja muita käsitöitä tehden. Ideoita olisi vaikka kuinka, katsotaan mitä kaikkea ehdin saada valmiiksi :D

tiistai 6. marraskuuta 2012

Tylsää....!

Enpä olis uskonut mutta onpa mulla tylsää täällä kotona...! Tänään kyllä nukuin sentään kellon soittoon eli aamukasiin asti sen yökukkumisen sijaan, mutta koko päivän olen vain pyöriskellyt kotona tietämättä mitä tehdä. Digiboksiin tallennetut ohjelmatkin on jo katsottu, eikä Ylen Areenasta nyt löytynyt mitään kivaa, kirjaa ei innostanut lukea, sukankudinta oon hiukan pidellyt mutta ei sitäkään koko päivää jaksa... Ja siivottavaa ei nyt ole, enkä sitäkään viitsis. Appiukko haki viel koirankin päivällä luokseen seurakseen niin enpä ole käynyt tänään lenkilläkään! Ja tuo räntäsade ei kyllä kauheasti olis inspiroinutkaan ulkoiluun :P 

Huomenna tulee täyteen 39 viikkoa. Mä olisin kyllä jo ihan valmista kauraa, mutta kun ei tunnu oikeastaan miltään. Eilen illalla jotain pientä jomottelua mutta se oli kyllä niin mitätöntä ettei semmosesta voi edes sanoa mitään sen enempää... Jalat on muuten tällä hetkellä niin paksut, että en tiedä mitä tekis! 

Kunpa lähtö nyt olis jo lähellä, tää ei enää jaksais odotella :P

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Viime hetken valmistautumista

Tänään kävimme vihdoin ja viimein hankkimassa lämmitettävän vehnätyynyn supistuskipuiluja varten. Jorvissa neuvottiin ottamaan oma lämpötyyny mukaan, sillä heillä on saleissa vain pienempiä. Meidän tyyny tosin pääsi heti kotona käyttöön kun mies valitteli päänsärkyä. Nyt kun tämä viimeinenkin hankinta on tehty niin vauva voisi vaikka tulla! :P Tosin oma fiilis on, että joudutaan odottelemaan vielä piiiiitkäääään......

Shoppailureissulla poikkesimme miehen kanssa myös vauvanvaateostoksilla :D Eihän me siis enää mitään tarvita mutta... Mä olenkin tähän mennessä yksikseni tehnyt nuo vaateostokset ja muistakin hankinnoista isoimman osan, joten oli ihan hauskaa kierrellä muutamia kauppoja miehen kanssa. Kauhistelimme merkkilastenvaatteiden hintoja yhdessä... Siinä missä pikkuinen body maksaa Henkkamaukassa halvimmillaan noin 5,95€, saattaa Polarn O. Pyretin samanmoinen kustantaa 26,95€! Ymmärrän kyllä että nuo merkkivaatteet ovat varmasti laadukkaampia, mutta en kyllä koko karderoopia raaskisi koostaa noista vaatteista. Ja tietysti on eri juttu myös jos vie jollekulle vaikka lahjaksi vaatetta, nehän on kivakin ostaa vähän paremmilta merkeiltä :D Vaikka ihania ne vaatteet kyllä on... Esimerkiksi Bobo-liikkeessä oli taas aivan ihania vaatteita pikkuprinsessoille. Siinä mielessä voisi sanoa, että hieman "harmittaa" tämä meille annettu lupaus pojasta. Tyttöä olisi niin ihana pukea nätisti! Mutta ehkä pojallekin löytyy omat juttunsa, muutkin kuin nämä traktoripaidat jne... :P Toisaalta pojat ja miehet ovat kuitenkin nykyisin myös usein tarkkoja pukeutumisestaan ja heillekin myös sallitaan trendikäs vaatetus ja muodista kiinnostuminen ylipäätään. 

Mutta sitten niihin ostoksiin. Jostain kummasta mulle tuli hinku hankkia pojalle jokin hauska jumpsuit :) Perustelin tätä ostosta sillä, että jospa pikkuinen kovasti palelee niin voin vetäistä tällaisen haalarin siihen ekan vaatekerroksen päälle. Nappasimme siis Lindexin vauvaosastolta mukaan pari hauskaa jumpsuitia, jotka itseasiassa mies valitsi... :D


Pahoittelen huonoa kuvan laatua. Kamera viettää nykyisin aikaansa sairaalakassissa, ja sitä jaksaa kaivaa esiin lähinnä nopeita näpsäilyjä varten. Tuossa sinisessa haalarissa on myös huppu, ja olen hiukan miettinyt miten huput pikkuiselle sopii vai ovatko vain tiellä, mutta kokeilemalla sen kai huomaa :) Nämä eivät myöskään ole kokonaan edestä aukeavia vaatteita, joten katsotaan jaksaako rähmäkäpälä-äiti niitä lopulta pujotella päälle... Mutta nuo pikkuiset vaatteet ovat vaan niin mielettömän suloisia... :D 

Sekä omille että miehen vanhemmille tuleva pikkuinen on ensimmäinen lapsenlapsi. Anoppi olikin työpaikallaan saanut lahjaksi itsetehdyn vauvan peiton. 


Ihana tikattu tilkkupeitto on toiselta puolelta norsukuvioinen ja toiselta tuollainen monivärinen :) Tämä päätyy varmasti käyttöön vauvalle. Täytynee ottaa pikkuisesta kuva tämän kanssa niin anoppikin voi sitten töissä esitellä... 

perjantai 2. marraskuuta 2012

Täytetyt paprikat ja kotityöt

Miehen kanssa eilen pohdiskeltiin mitä nopeaa ruokaa sitä tänään tekisi. Yleensä näitä arjen pikaruokia ovat tortillat, jonkin sortin pizza, pitaleivät ja nopsaan valmistuvat pastat. Halusin kuitenkin kokeilla jotain uutta. Niinpä päädyin Valion sivuille ja täytettyjen paprikoiden ohjeeseen. Olen aiemmin halunnut kokeilla kaikenlaisia täytettyjä kasviksia kuten kesäkurpitsaa, mutta jostain syystä en ole vielä ikinä tullut niitä tehneeksi. Vähän sovelsin tuota Valion jauhelihatäytteen ohjetta. En laittanut ollenkaan riisiä (en viitsinyt keitellä) ja laitoin lisäksi hiukan kesäkurpitsaa. Olin ostanut vielä fetaakin, mutta se ei enää täytteeseen mahtunut. Katsotaan mitä mieltä mies on näistä :D


Tänään oli jälleen neuvolakäynti. Hullua kun ei siellä ole mitään erityistä juteltavaa tai kerrottavaa. Vaikka eilen poika kyllä piti mahassa aikamoista hulinaa ja tuikki oikein kivasti tuonne alapäähän... Pää tuntui terkkarin mukaan kyllä taas melko alhaalla ja vessakäyntien tiheydestä päätellen poika onkin jo melko lailla matkalla oikeaan suuntaan :P 

Neuvolassa luin Kaksplus-lehteä, jossa oli hyvä kirjoitus lapsiperheiden kotitöistä. Artikkelissa pohdittiin sitä, miksi nuo kotihommat jäävät niin helposti naisten työksi: silloinkin kun äidit palaavat takaisin työelämään. Erään tutkimuksen mukaan perheissä, joissa on alle 7-vuotiaita lapsia, isät tekevät 35% kotitöistä. Naisilla kotitöihin käytetyn ajan määrää lisää jo sekin, että muutetaan yhteen miehen kanssa, hhhmmmm......

Naiset ovat kuulemma nopeampia huomaamaan mitä milloinkin on syytä tehdä, ja myös tarttuvat hommiin reippaammin. Naiset lisäksi tekevät useampaa kotityötä päällekkäin ja limittäin toisin kuin miehet, jotka ottavat tietyn ajan hommien suorittamiseen ja erottavat sen selkeästi vapaa-ajasta. Allekirjoitan nämä väitteet kyllä ihan täysin: itse puuhailen montaa asiaa yhtä aikaa ja vieläpä niin, että voin samalla ikään kuin viettää "vapaata" eli esim. katsoa telkkarista jotain ohjelmaa :D Toisaalta kyllä tykkään kotitöistäkin, niissä ainakin näkee kätensä jäljen. Mutta totta oli myös tuossa jutussa mainittu pointti siitä, että naiset kokevat kotityöt yleensä negatiivisiksi sen vuoksi, että eivät koe saavansa niistä arvostusta... :/ Pitänee kyllä paikkansa meilläkin! Joskus olenkin huomauttanut että olis se kiva saada vaikka kukkia sitä vastaan että pesee toisen likapyykkiä :P Vaikka mies kyllä ihan omatoimisesti laittaa likaiset vaatteensa pois ja muutenkin siivoaa jälkiään. Mulla vaan on tuo "likasilmä" herkempi, eli huomaan helpommin kaikki mustat sormenjäljet ovissa tai koiran kuolat seinässä... Nyt olemme kuitenkin miehen kanssa sopineet, että yritämme aina torstaisin pitää "tehotunnin", jolloin siivotaan nopeasti pois ainakin isoimmat roinat yms. Tosin itse olen yrittänyt nyt kurakeleillä imuroida päivittäin sieltä sun täältä (imuri lojuu jatkuvasti tuossa eteisen nurkassa), sillä koiran mukana ulkoa tulee välttämättä tuota hiekkaa sisälle. Ja sehän sitten kulkeutuu omissa jaloissa esim. sänkyyn mikä ei ole kovin mukavaa... Mutta katsotaan miten pikkuisen syntymä muuttaa tätä kotityökuviotakin, ehkä pitää sitten taas keksiä uusia ratkaisuja ja tehdä sopimuksia siitä kuka hoitaa mitäkin :P 

Miten teillä kotityöt jaetaan/hoidetaan?

torstai 1. marraskuuta 2012

Ompeluksia

Kaivoin piiiiitkästä aikaa ompelukoneen esille. Enpä muista mitä ja milloin olen viimeksi ommellut yhtään mitään. En ole mitenkään hyvä ompelemaan, ja yleensä se tuntuu muutenkin niin kovin työläältä (pitää ottaa kone esille, levitellä kaavat, kankaat, tarvikkeet...) Olisipa sen verran iso asunto joskus, että voisi pitää ompelukonetta jossakin hyvällä paikalla ihan pysyvästi ja samassa tilassa olisi myös tilaa kankaille jne.

Ostin aiemmin Eurokankaasta Angry Birds -kangasta, aikomuksenani tehdä hoitopöydän reunaan jonkinlainen säilytykseen käyvä pussukka. Näin Kanelibasilikakin kertoi tehneensä (hoitopöytä on heiltä lainassa) ja eihän tuota tilaa erilaisille tavaroille koskaan tunnu olevan tarpeeksi...


Kangas oli ostohetkellä tarjouksessa (6,90€/m), ja mielestäni kuvio oli hauska. Vaikka ei nyt sävy sävyyn meidän vessan "sisustuksen" kanssa menekään :P Laitoin pussukkaan parit vaihtovaatteet vauvalle.

Tein samanlaisen pussukan myös pinnasängyn kylkeen. Tähän ompelin nyörit laatikon pohjalta löytyneestä harmaasta pellavanauhasta, kun hoitopöydän versioon väsäsin ne tuosta samasta kankaasta (oli muuten työlästä!)


Tämä sänky ja makkari se vasta värien sekasotku onkin. Mutta oikeastaan kaikki jutut tuossa on ostettu käytettyinä. Itseäni olisi eniten kiinnostanut valkoinen pinnasänky ja neutraalit värit myös lakanoissa, mutta ajattelin että sellainen on ainakin ihan pienen vauvan kohdalla nyt turhempaa kuin säästää vähistä rahoista. Poika nukkuu kuitenkin ensin meidän makuuhuoneessa, ja sitten siirryttyään omaan huoneeseen panostetaan varmasti myös sisustamiseen. Tuohon pinnasängyn pussukkaan laitoin nyt muutamia leluja, joita on jo kertynyt vaikka kuinka. Mihin nekin laittaisi kun eipä niitä vielä vähään aikaan kumminkaan tarvita! :P 

Tänään viikkoja on jo/vasta 38+1. Huomenna on taas neuvola, ja hassua mennä sinne kun eipä ole mitään uutta kerrottavaa terkkarille. Tänään on tuntunut vähän epämiellyttävältä olo silloin tällöin, mutta lienevätkö mitään supistuksia nekään... Toisaalta ihanaa olla kotona kun ei ole päivällä pakko tehdä oikeastaan mitään muuta kuin kävellä lenkki koiran kanssa. Olen opiskellut ja tehnyt töitä pitkään, ja aina myös tuntenut huonoa omaatuntoa jos kotona ollessa en ole puuhastellut jotain. Nyt olen kuitenkin päässyt jotenkin irti tästä ajattelusta, ja antanut itselleni luvan ihan vaan olla möllöttää jos en muuta jaksa. Viime yönä nukuin jotain 8 tuntia oikein makoisasti, joten tänään on jaksanutkin kaikkea. Sitä edellisenä yönä sen sijaan heräsin aamukolmelta enkä enää saanut kunnolla unta, joten ei liene ihme että keskiviikkopäivä meni vähän ohitse :P

Ai vitsit muuten että tekis nyt mieli karkkia... :D Täytynee tyytyä johonkin makeaan omenaan tai satsumaan nyt kummiskin...

tiistai 30. lokakuuta 2012

Valitusta vaivoista

Oh hoh, tähän asti niin lempeästi ja helposti edennyt raskaus onkin nyt näyttänyt kaikki ikävämmät puolensa. 

Aiemmin syksyllä hieman kiusannut iskias on palannut, ja sohvalta nouseminen saati sitten koiran kanssa kävely on tällä hetkellä aikamoista tuskaa ja taaperrusta. Vaan kyllä silti kävellään, tultiin juuri 40 min lenkiltä. Reitit pitänee vaan aina suunnitella niin, että jos satun nuupahtamaan matkalla niin voidaan karvakorvan kanssa oikaista hiukan lyhyemmälle lenkille.

Totesin muutenkin miehelle eilen, että jo hiusten kampaaminen aamulla ja säädyllisesti pukeutuminen tuntuvat raskailta suorituksilta. Eilen vietin kuitenkin pari tuntia mukavien tulevien marraskuun mammojen seurassa :) Olen rekisteröitynyt eräälle foorumille, jossa on voinut jutella muiden marraskuussa lapsen saavien kanssa. Tätä kautta olemme sitten tavanneet täällä pääkaupunkiseudulla asustavien "marrasmammojen" kanssa :D Oli mukavaa istua lounaalla ja jutustella. Muutama vauva onkin jo syntynyt tuohon porukkaan, mutta katsotaan kuka on ensimmäinen joka tuo pienen käärön tapaamiseen... :) 

Tänään on viikkoja kasassa 37+6. Vauva voisi mun puolesta vaikka jo tullakin, vaikka yhtään mitään merkkejä ei kyllä mun mielestä ole ollut... Jotain nipistelyä yms, mutta luulen niiden olevan ennemminkin ilmavaivoja :P Olen jo monta päivää ollut inhottavasti flunssassa, mutta nukkunut silti ihmeen hyvin. Päiväunet tosin tuntuvat joka päivä oikein hyvältä idealta :D Hassua kun aiemmin en ole osannut nukkua päiväunia ollenkaan, olen vain kökkinyt hereillä iltaan saakka olinpa kuinka väsynyt tahansa. Ehkä tämäkin on jokin hormonitoiminnassa aiheutunut muutos: äidin pitää levätä kun sattuu sopiva sauma siihen olemaan... :P

Lauantaina meillä vieraili tosiaan joukko ihania naisia. Porukka oli pienempi kuin aluksi oli puhetta, mutta mukava sakki oli kumminkin koolla. Tarkoituksena ei siis ollutkaan pitää mitään baby showeria, vaan ennemminkin kutsua naispuolisia ystäviä kylään kun vielä ehtii. Yksi vauva ja kaksi taaperoakin saatiin sitten "kaupan päälle" kyläilemään. Sain naisilta lahjaksi Vauva-lehden vuodeksi sekä yhdeltä ystävältäni kaikkea ihanaa pientä kosmetiikkaa itsen hemmotteluun. Vieraat myös kirjoittivat mulle kirjaan arvauksiaan tulevan käärön syntymäajasta, -painosta, -pituudesta ja hiusten ja silmien väristä. Esitettiin arvauksia myös nimestä ja annettiin ohjeita tulevaan :D Ajattelin ottaa tuon kirjasen mukaan sairaalaan ja kirjoitella siihen perään sitten "oikeat" vastaukset ja omia ajatuksia enemmänkin. 

Katsotaan kauanko tässä vielä pitää kypsyä. Oikeastaan kaikki on muuten valmiina, mutta tänään en shoppailureissulla vielä onnistunut löytämään sellaista kauratyynyä. Jorvissa vieraillessa kehotettiin ottamaan oma mukaan jos haluaa sellaista käyttää. Vielä pitää sitten keitellä tutteja, tuttipulloja ja leluja yms sekä ommella muutamia juttuja. Muuten paikat onkin kunnossa :) Ja kiitos taas Kanelibasilikalle vauvatarvikkeista, saimme lainaan vielä imetystyynyn sekä sitterin. Vitsailimmekin, että mähän en enää muista mitä kaikkea ollaan edes saatu lainaan, mutta ehkä tavaroitaan lainanneet tulevan sitten penkomaan mun kaappeja ja ottavat omansa takaisin. Tosin Kanelibasilikan tuomien tavaroiden palautusta varten tarvitaan jo pakettiauto... ;P

perjantai 26. lokakuuta 2012

Isyyspakkaus

Monet ensimmäista lasta odottavat kokoavat usein tulevalle isälle pienen isyyspakkauksen. Niinpä olen minäkin tehnyt, mutta pyrin pitämään hankinnat pieninä ja järkevinä. Uskaltanen paljastaa paketin täällä kun ei mies tätä blogia kummiskaan eksy lukemaan :P


Olen pikkuhiljaa hankkinut erilaisia kivoja juttuja: Isi-paita, energiajuomaa, kylpyankka ja lentokonelelu, pieni seiloripuku pojalle (mies tykkää purjehtia), Vauva - omistajan opas käsikirja, pikkuiset sukat, lasten laastaria (jos poika tulee isäänsä niin tätä tarvitaan!), tutti mute-tekstillä sekä lakupiippuja (miehen herkkuja). Tuolla taustalla näkyy laatikko johon kamat pakkasin. Ajattelin, että tuollainen Cars-laatikko voisi vaikka toimia aluksi lelulaatikkona, saavat isä ja poika vaikka keräillä sinne jotain yhteisiä juttuja sitten :D En tarkoituksella laittanut pakkaukseen mitään näitä perinteisiä pyykkipoikaa/korvatulppia/kumihanskoja, kun ajattelin että nämä kaikki tavarat olisivat kuitenkin ihan käytännössäkin käyttöön tulevia. Olemme jo pitkään yrittäneet paremminkin ratsata kaappeja ja luopua turhasta tavarasta, eli mitään ylimääräistä ei kyllä haluta nyt hankkia ollenkaan.

Koko viikko on taas mennyt ihan hurjaa vauhtia, ja joka päivä on ollut jotain menoa ja ohjelmaa. Tänään oli taas neuvola (37+2), missä ei nyt sinänsä tullut mitään uutta. Terkkari tunsi vauvan pään aika alhaalla, mutta en kyllä osaa sanoa olisiko vauva jo laskeutunut. Mitään erityisiä tuntemuksia ei kumminkaan oikeastaan ole, joten saatetaan tod.näk. joutua odottelemaan vielä pitkäänkin... Tänään sain kuitenkin kämpän suursiivouksen valmiiksi, vaikka selkä vihoittelikin koko päivän. Kiva saada paikat puhtaaksi, eipä tarvitse sitten enää kuin hiukan hätistää miestä imurin varteen ylläpitämään järjestystä :P 

Tarkoituksena olikin siis vielä tehdä perusteellinen siivous ennen vauvan syntymää ja tietysti huomista tyttöjen iltaa ajatellen :) Huomenna tapaan siis joukon ihania naisia (ja muutamia lapsosiakin). Mukava nähdä vielä ystäviä ennen "jakaantumista". En nyt ajatellut mitään varsinaista baby showeria, mutta tietysti vauva lienee suosittu puheenaihe ja katselemme varmaan meikäläisen vauvakuvia ja -kirjaa. 

Sairaalakassi ja vauvan kassi on jo pakattu ja muutenkin paikkoja laitettu valmiiksi. Vain jotain pientä järjestelyä enää tekemättä ja esimerkiksi oma kaurapussi vielä sairaalareissua varten hankkimatta. Mutta ensi viikolla aion kyllä olla möllöttää vaan enimmäkseen enkä enää touhuta mitään :D

maanantai 22. lokakuuta 2012

Sukkia

Oon mä sentään jotain neulonutkin.


Isommat isälle ja pienemmät pojalle :) Paljon muutakin oon tehnyt mut en viitsi esitellä niitä (ainakaan vielä) täällä kun saattavat päätyä joululahjapaketteihin. 

Aika kuluu toisaalta niin hirveän nopeasti, mutta samaan aikaan niiiiin hitaasti. Tämäkin viikko on täynnä kaikenlaista puuhaa: tänään kävin työpaikalla hoitamassa pari asiaa vielä, huomenna olisi vuorossa sokerirasituksen uusinta (kökkö neuvolalääkäri määräs uusimaan kokeen kun painoa on tullut nyt 22kg...), keskiviikkona äitini tulee meille yöksi, joten ke-to menee varmasti shoppaillessa ja vauvan tarvikkeita hypistellessä :) Perjantaina onkin jo taas neuvola. Lauantaiksi olen kutsunut kokoon "tyttöjen illan", eli joukko ihania neitosia tulee meille istumaan iltaa joksikin aikaa (ja kenties myös hypistelemään niitä vauvan tarvikkeita... :) Halusin kutsua vielä vieraita käymään kun saattaa mennä sitten pitkäänkin ennen kuin jaksaa pitää mitään pippaloita. 

Ai niin, kävin muuten viime perjantaina tentissä sekä hakemassa graduni takaisin opintotoimistosta. Jos tentti menee läpi niin yksi 10 op tentti matkaa teologian maisterin arvonimeen :) Tuon tentin ajattelin koettaa väsätä joskus ensi vuoden alkupuolella, mutta katsotaan miten käy. Pyysin miestäkin jo muistuttamaan mua sitten ensi vuonna että vielä pitäis vähän opiskella, jos nää mamman aivot on sitten ihan puurona vauvasta :P

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

37. viikko

Pakkaamaan! Joko olet pakannut sairaalalaukun valmiiksi? Vain 5 % vauvoista syntyy laskettuna päivänä, joten on viisasta pakata laukku jo hyvissä ajoin siltä varalta, että vauva syntyy etuajassa. (pampers.fi)

Apua, joko se sairaalakassi nyt pitäis pakata...? :P Eikös tässä nyt ole vielä neljä viikkoa aikaa....

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Sisustusta ja ajatuksia viikonlopulta

Huh, taas viikonloppu tuntuu hujahtaneen äkkiä ohi! Kaikkea tekemistä olisi vaikka kuinka, mutta tuo "työteho" ei oikein enää ole entisellään... :P Olen myös yrittänyt lukea ensi perjantain tenttiin (aargh!) mutta kirjojen kanssa etenen kyllä todella hitaasti (tylsiä aiheita ovat...)

Siivosin tänään heti aamusta työhuoneen tavaroita ja äskettäin mies kokosi uuden työpöytämme. Meille oli jostain kulkeutunut aiemmin ruma toimistopöytä sekä rullalaatikosto. No tuohon toimistopöytään hermostuin jo kauan sitten (viime keväänä?) ja maalasin vanhan ruokapöytämme valkoiseksi. Nyt sitten hermostuin tuohonkin pöytään, oli se niin epäkäytännöllinen ja aivan liian iso. Ostimme siis tällä viikolla Ikeasta tällaisen Micke-työpöydän:


Itse ajattelin ensin kokonaan valkoista versiota tuosta pöydästä, mutta livenä se näyttikin sitten aika halvalta, eli päädyimme miehen kanssa tähän kaksiväriseen :) Pöytä on 105cm leveä, eli juuri sopivan pikkuinen. Seuraavaksi lähteekin sitten lentämään tuo toimistotuoli (hyi yäk). Suunnitelmissa on etsiä jostakin kirpparilta tai kierrätyskeskuksesta jokin kiva pieni ja kevyt tuoli. Pöydän lisäksi työhuoneestä lähtee nyt tuo rullilla oleva laatikosto, oikea hirvitys sekin... Toimistokalusteita ei mun mielestä kyllä saisi edes tuoda koteihin...! Voin laitella kuvia työhuoneestakin kunhan saan sitä vielä siivottua. Työhuoneeseen raahattu vanha divaanisohva kaipaa vielä uutta päällistä, mutta saa odottaa sitä vielä ensi kuun palkkapäivään asti :) Lupaan laitella niitä kunnon sisustuskuvia sitten kunhan tentti on ohi ja pääsen kunnolla siivoamaan tätä kämppää.

Tänään olen ajatuksissani vellonut muuten jokseenkin alamaissa. Yritin miehelleni selittää ajatuksiani ja huolenaiheitani tulevan suhteen, mutta (miehille tyypilliseen tapaan?) hän ei oikein ymmärtänyt huoltani. Itse olen asunut täällä pääkaupunkiseudulla tosiaan noin kahdeksan vuotta, mutta en ole voi sanoa oikein lopullisesti kotiutuneeni. Ehkä eniten tähän vaikuttaa se, että en ole löytänyt mitään omaa "yhteisöä" - harrastusten tai muiden mielenkiinnon kohteiden suhteen siis. Nyt opiskelukaveritkin ovat jo muuttaneet muualle ja/tai päivät töissä, joten heitä en siten kauheasti tapaa vapaa-ajalla. Ja äitiyden myötä jatkossa ehkä vielä vähemmän, vaikka äitiyden myötä tulee varmasti uusia kontakteja. Mutta toiveenani olisikin löytää jotain omaa "sisältöä" elämääni. Kun tästä puhuin miehelle, niin hän ehdotti tietysti heti liutaa kaikenlaisia harrastuksia. Yritin selittää, että eihän se ole niin helppoa. Hän ei nähnyt mitään ongelmaa siinä että kävisin esimerkiksi kaksi tai kolme kertaa viikossa pelaamassa lentopalloa... Hhmm, kukakohan meidän taloudessa tällöin a) hoitaisi sen lapsosen ja ulkoiluttaisi koiran tai b) tekisi kotityöt? Kysyinkin, että miten sitten toimittaisiin jos mun harrastukseni osuisi esimerkiksi keskiviikolle kun hän käy pelaamassa miesten porukalla sulkapalloa...? Vastauksena oli että kyllä se sitten jotenkin järjestettäis. Näkis vaan... Jotenkin alan kyllä hiljalleen alistua siihen, että voin jatkossakin ilmoittaa harrastuksenani kotityöt ja Salkkarien katselun (!) 

torstai 11. lokakuuta 2012

35+0 ja vierailu Jorviin

Eilen tulikin täyteen jo/vasta 35 viikkoa. Äitiysloman kaksi ekaa päivää ovat olleet aikamoista ravaamista ja hulinaa sinne tänne, ja nyt odotankin tätä loppuviikkoa jolloin voin vaan rauhassa löhötä kotona ja lukea tenttikirjaa. Katsotaan saanko luettua edes paria kirjaa ensi viikon perjantaiksi, mutta taidan silti mennä kokeilemaan josko siellä tentissä osaisi jotain sepustaa :)

Eilen suuntasimme miehen kanssa Jorviin synnytys- ja lapsivuodeosastolle tutustumaan. Oli todella hyvä kyllä nähdä kaikki paikat ja kuulla kätilön esittelyä heidän toimintatavoistaan! Saimme siis kurkkia kaikkiin paikkohin, niin vastaanottohuoneeseen, synnytyssaliin ja ammehuoneeseenkin. Jorvissa on siis yksi ammehuone, jota voi myös sen vapaana ollessa käyttää ja on sinne kuulemma joskus synnytettykin. Kätilö kertoi meille vielä erikseen sitten synnytyksen kulusta ja kivunlievityksestä ja muista tärkeimmistä jutuista. Huomasi kyllä, että moni muukin oli miettinyt samansuuntaisia juttuja kuin meikäläinen :) Lapsivuodeosastolla pääsimme myös katsomaan sekä perhehuonetta että yhteishuonetta. Itse aiomme pyytää perhehuonetta, mutta selväähän on ettei sitä aina saa. Jotenkin olin ajatellut, että Jorvi on niin valtava laitos että niitä synnytyssaleja muita huoneita on varmaan  kymmeniä, mutta todellisuudessa saleja taitaa olla vain kuusi... Ja perhehuoneita kymmenen. Mutta näissä ensisynnyttäjät menevät jonossa edelle :D Tällä hetkellä olen ihan levollisella ja rauhallisella mielellä synnytyksen suhteen. Tuntuu, että jotenkin ennen raskautta olin varmaankin paljon epäluuloisempi ja pelokkaampi, nyt taas ajattelen että siitä varmasti selviää ja otetaan vastaan se mitä tuleman pitää :D Ajattelin kyllä silti täyttää tuollaisen ajatuksia tulevasta synnytyksestä -lappusen valmiiksi, johon voi laittaa toiveita ja odotuksia synnytyksestä ja sairaalassaolosta. Ei siinä hetkessä sitten kuitenkaan muista sanoa kaikkea niin hyvä laittaa rauhassa asioita paperille...

Mahakin tuntuu jo ihan jättikokoiselta ja liikkuminen on aikas kömpelöä, vaikka mies kyllä totesi että ei se kasvu niin huimaa ole kuin esimerkiksi kesällä. Kaikenlaista pientä kremppaa on kuitenkin tullut, ja se ärsyttää aivan mielettömästi :/ Olen tottunut puuhaamaan kotona ollessanikin kaikkea pientä, mutta nyt esimerkiksi lonkat ovat olleet niin kipeät että herään aamuviideltä saamatta enää uudestaan unta... No onneksi päivällä voi jatkossa ottaa pienet päiväunet! :D



Olin eilen illalla koiran kanssa tottisporukkamme kanssa treenailemassa, ja huomasin kyllä jo kuinka hidasta ja kankeaa tuo liikkuminen on! Varsinkin kun meidän koiraa pitäisi jaksaa innostaa ja motivoida juuri riehumalla ja leikkimällä... Elmo tuntui aika hämmentyneeltä ja vähän varovaiseltakin: en tiedä varooko jotenkin mua vai ihmettelikö vaan mun lyllerrystä ;P Lupasin vielä maksimissaan parina keskiviikkona ilmestyä treeneihin, mutta oman jaksamisen mukaan tietysti. En nyt kumminkaan usko että tää pieni täältä vielä hetkeen on tulossa.

Tänään suuntaamme miehen kanssa (taas) Ikeaan, tällä kertaa hakemaan loppuja vauvakamoja. Ostoslistalla on vielä kaikenlaista pientä sälää, mutta oikeastaan kaikki muu onkin hankittu :) Hoitolaukku pitäisi vielä löytää mutta sen kyllä ehtii vaikka sitten vauvan kanssakin ostaa. Rintapumppu on toinen isompi hankinta (ajattelin ostaa varmuuden vuoksi, ja mieskin on ilmoittanut haluavansa osallistua vauvan ruokintaan :P ), ja ne näyttävätkin olevan juuri alessa Cittarissa, joten sinne pitänee vielä suunnata joku päivä shoppailemaan :) Muuten pitäisikin sitten vaan järjestellä ja siivoilla tätä kämppää, jotta kaikki vauvan tavarat olisivat sitten edes jotenkin loogisesti järjestyksessä ja löydettävissä :D

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

32+0

Tuohon otsikkoon voisi lisätä eteen sanan "vasta".

Tänään aamulla poikkesin vaa'alla ja painoa on tähän mennessä tullut + 16kg (!) Ja laskettuun aikaan olisi vielä kaksi kuukautta (tänään 32+0)... Mä olen kyllä jo ihan kypsä tähän pullukkana oloon, vaikka näyttää siltä että en taida ihan entisiin mittoihin päästä synnytyksen jälkeenkään! Saati sitten jotenkin parempaan kuntoon...

Miten sitä aina vaan haaveileekin semmosesta treenatusta ja sopusuhtaisesta kropasta, mutta ei sitten oikein tee mitään sen eteen? Tosin tässä 30 ikävuoden lähestyessä lienee toivokin jo osin menetetty. Persus senkun leviää ja aineenvaihdunta vaan hidastuu entisestään :P Jotkut kertovat tuntevansa itsensä kauniiksi ja naiselliseksi raskaana ollessaan. Mä voin sanoa, että enpä ole tällaista tunnetta kauheasti kokenut. Toisaalta, enhän mä ennen raskauttakaan ajatellut itseäni kauniina tai naisellisena. Ja tätä valitusta mieskin on saanut kuulla varmasti ihan tarpeeksi, lisääntyvässä määrin vielä nyt hormonien jyllätessä. 

Eräänä iltana harmistuksissani puuskahdinkin miehelle, että en mä ole mielestäni kaunis (tai edes kohtalaisen nätti), enkä muista että kukaan olisi koskaan edes sanonut mua kauniiksi. En pidä omasta ulkonäöstäni kyllä juurikaan, toivoisin näkeväni peilistä oikeastaan kaikkea muuta kuin mitä sieltä näkyy. Musta ei myöskään ole esimerkiksi teini- aikuisvuosilta oikeastaan yhtään valokuvia. En tiedä miksi ei. Ainoita kuvia taitavat olla rippi- ja sitten ylioppilasjuhlakuvat, mutta niitäkään ottaessa en saanut edes mennä meikkiin tai kampaajalle laittamaan hiuksia. Eli ihan naturellina (tai oman käden jäljillä varustettuna) olen noissa kuvissa, ja aika vaatimattomiahan ne sitten ovatkin. Eikä se ehostaminen vieläkään multa suju. 

Lieneekö tästä vai mistä johtuen sitten syntynyt ongelmallinen suhteeni valokuviin. Musta ei tosiaan ole juuri otettu hyviä valokuvia. Hääkuvistani kelpuutin oikeastaan vain kaksi  kohtalaista (niistä sadasta), joista teetettiin kuvat sukulaisille tai kiitoskortteihin. Itselle valikoitui kaksi kuvaa myös, joita ei vielä kolmantenakaan hääpäivänä tosin ole saatu kehystettyä (taidan ottaa tämän hommaksi mammalomalla...) Olen siis jotenkin myös erittäin kriittinen kaikkien minusta otettujen kuvien suhteen, eikä niitä juuri olekaan esillä missään. Toisaalta harmittaa niin hirveästi, että esimerkiksi yhteisiltä lomilta meillä ei ole miehen kanssa yhteisiä kuvia kuin muutamia. Yrityksistä huolimatta ne yhteiskuvat eivät ole vain onnistuneet. Nyt tämän raskauden ja oman kehon muuttumisen myötä tilanne on joiltain osin ehkä muuttunut vielä huonompaan suuntaan. Kun vaaka näyttää koko ajan vaan enemmän (ja tiedän, sehän on vauvan kannalta hyvä juttu), ei voi olla huomaamatta niitä tässä viikkojen myötä kertyneitä läskejä. Ällöttää... Aika moni jumittaa päälle vedettäessä tuossa reisien kohdalla. (Mitähän sellanen rasvaimu maksais???)

Ajattelin vielä viime viikonloppuna, että olisi kiva saada itsestä joku sellainen söpö mahakuva (siis ihan naaman kanssa otettu), jonka voisi sitten laittaa vaikka johonkin kehyksiin tai ainakin pojan vauvakirjaan muistoksi. No eipä sellaista saatu, mun maha näytti mun mielestä todella rumalta kun on tuollainen oudosti ulospäin työntynyt ja jo niin iso. Miltä mä näytänkään sitten kahden kuukauden päästä! Jos nyt vasta alkaa se vauvan massanhankintakausikin... Nyt hääpäivää juhliessamme olin tosiaan siellä meikkiopastuksessa, ja sen jälkeen olisin halunnut itsestäni/meistä jonkun nätin kuvan muistoksi. No ei mies tajunnut yhtään kun yritin selittää millaista kuvaa tarkoitan... Nappasi jonkun pikaisen otoksen, jossa seison hotellin ovella polkupyörien ja joidenkin röökaajien kanssa... 

Mutta omalle ulkonäölleen nyt ei kauheasti voi. Paitsi jatkaa sitä meikkauksen opettelua.

lauantai 15. syyskuuta 2012

Rento viikonloppu

Aika tuntuu kuluvan jotenkin hirveän nopeasti. Ja toisaalta niiiiin hitaasti. Nyt on viikkoja 31+3. Kolme viikkoa töitä jäljellä :) Kaikenlaista pientä hommaa on vielä työpaikalla tekemättä, mutta päivät ovat kuitenkin kaiken kaikkiaan aika kevyitä. Pitkään istuminen ei vaan enää ole kovin mukavaa, varsinkin kun jalat ja kädet tuntuvat olevan aamusta iltaan aivan järkyttävän turvoksissa. Olen töissä heittänyt tennarit veks ja käyttänyt crocseja, mutta nekin tuntuivat tällä viikolla jo jotenkin ahtailta jaloissa. 

Myös selkä on alkanut kremppaamaan. Ehkä tuo istuminen on tehnyt sen, että pakarat ovat jotenkin kummasti jumissa. Sepäs sitten säteilee selkään (aamulla herää jäykkyyteen ja ei meinaa päästä sängystä ylös) ja toisinaan tuntuu että polvet taittuvat alta. Olen siis tänäänkin shoppailureissullamme tuntenut suurta myötätuntoa niitä vanhuksia kohtaan, joiden liikkuminen on jo hidasta ja jäykkää. Ymmärrän nyt miltä tuntuu kun haluaisi ostaa vaan purkin maitoa mutta sen saadakseen pitää taapertaa sen jättimarketin aivan toiseen päätyyn saakka... :P Mies vielä vetelee aina niin hirmuista tahtia, että mä jään väkisinkin jälkeen. Yritän sitten huudella että oota nyt perhana mua...! Eipä se muista että en mä pääse niin reippaasti eteenpäin kuin ennen :D

En tiedä kääntyikö poika muuten jossain vaiheessa vatsassa pystyasentoon: ainakin yhtenä päivänä kävi niin julmettu möyrintä ja sen jälkeen liikkeetkin tuntuivat erilaisina ja eri puolella. Nyt jätkä kuitenkin monottaa?/nyrkkeilee? taas tuonne vasempaan kylkeen.    Eli taisi kääntyä jälleen poikittain... 

Poikkesimme tänään Tapiolan maalaismarkkinoilla. Ajattelin, että voisi olla kiva ostaa jotain erityistä juustoa tai leipää mitä ei aina kaupasta osaa edes etsiä. Mies halusi ehdottomasti saaristolaisleipää, jota Kartanon leivän kojusta löytyikin. Samalla ostimme vielä kotikulmieni läheltä tulevaa Kivikylän palvaamon leikkelettä, aivan mielettömän ihanaa Villa Christinen juustoa (jotakin Berg-nimistä, 6 kuukautta kypsynyttä) sekä niin pehmeän seesaminsiemenpretzelin... Nam. 




Kerkesin napata sentään kuvat, vaikka mieli teki heti pistellä herkut parempiin suihin :P 

Huomenna suuntaamme kenties toisille markkinoille, Syysmatin markkinoille Espoon Tuomiokirkolle. Miehen kanssa tänään puhuttiinkin, että täytyy nyt käväistä kaikissa tämmöisissä hulinoissa, joita talvella sitten ei niin paljoa järjestetä ja johon voi olla pienen vauvan kanssa hankalampaa lähteä. Tai sitten ollaan niin väsyneitä, että ei vaan viitsitä liikkua minnekään täältä kotosalta :D 

Huomenna ohjelmassa olisi kumminkin siivousta, tässä taloudessa kun ei ole taas pitkään aikaan tehty kunnon "raivausta". Ja koska tässä tiistaina töistä tullessani rakas karvakorvamme oli jättänyt kipeän vatsan seurauksena haisevat yllätykset sekä eteisen että olohuoneen matolle, ovat lattiatkin sopivasti ilman mattoja odottamassa pesua :D Tulipahan vietyä matotkin sitten pesulaan... Tarkoituksena oli vielä lukea tulevaan tenttiinkin, mutta parin sivun jälkeen totesin että tänään ei kyllä nappaa yhtään... Taidan ensi viikolla töissä sitten lueskella kun on kumminkin aikaa :) Sain kuitenkin meidän karvakorvan syystrimmauksen viimeisteltyä, nyt on perheessä yks hassu rimppakinttu :P


tiistai 4. syyskuuta 2012

29+6 ja neuvola

Oi ihanaa, taas uusia lukijoita :) Tervetuloa vaan!

Tänään oli pitkästä aikaa neuvola. En ole vieläkään tavannut "oikeaa" neuvolantätiäni, mutta tämän päivän aika oli jälleen samalla hoitajalle kuin tähänkin asti.

Joka näköistä pientä kremppaa on alkanut ilmestyä, mutta aika vähällä olen edelleenkin päässyt. Nyt oli hbkin noussut hyviin lukemiin (124), eli enää ei tarvitse popsia rautatabletteja :) Painoa on jo ihan järkyttävän paljon (81,7kg!) mutta ei tuo terkkari sanonut siitä mitään... Turvotusta kyllä riittää, eli osa painosta menee kyllä sen piikkiin. Verenpaine on nyt ekaa kertaa hieman koholla, mutta kun mitattiin sykkeiden kuuntelun jälkeen makuulta niin saatiin jo ihan ok tulos. Nyt täytyy vaan töissä välillä mittailla ja soitella neuvolaan jos tietyt rajat ylittyy... 

Sf-mitta oli nyt 27, joka näyttää mielestäni olevan ihan normikäyrällä. Tarjontaa ei viimeksi lääkärikään ollut merkinnyt neuvolakorttiin, mutta yhdessä terkkarin kanssa mietittiin josko poika köllisi jotenkuten poikittain: jalat kun tuntuivat jotenkin toisella puolella alhaalla ja pää taas vastakkaisella puolella ylempänä. Vauvelin syke oli hyvä ja liikkeitäkin tuntuu ihan kunnolla koko ajan. Hassua oli, että kun terkkari kuunteli sykettä, poika potki oikein kunnolla tuohon mahaan ikään kuin haluaisi sanoa: "pois siitä painelemasta!" :D

Töissä oli aivan järjettömän hiljainen ja tylsä päivä tänään, kun hommia ei oikein ollut ja niitä vähiäkään ei saanut eteenpäin (muista johtuen). Niinpä poikkesin parilla kirppiksellä :) Toiselta löysin H&M:n kivan toppapuvun kokoa 56cm :)


Äitiyspakkauksen toppapuku on aivan jätti-iso (vauva mahtuu varmaan kokonaan sen toiseen punttiin), ja vaikka vauva nyt ei kauaa tähän mahdukaan niin on se kumminkin kiva pukea päälle jotain sopivan kokoista :) Eikä tästä paljoa köyhtynyt (5e).

Toinen "löytö" oli Fisher Pricen leikkimatto (5e sekin). 


Tuo matto näytti hyväkuntoiselta (ei tahroja tms.) ja kolme leluakin tuli mukaan. Nämä Fisher Pricen kamat ovat ymmärtääkseni uusina melko kalliita, eli eiköhän tämäkin ollut ihan kelpo ostos :D Neuvolan lähellä on yksi ihana pikkuinen käytettyjen lastentarvikkeiden ja -vaatteiden myymälä josta etsinkin unipussia, mutta (toistaiseksi) semmoista ei ole löytynyt. Mennään sitten mammalomalla viimeistään Ikeaan jos ei ennen sitä satu semmosta pussia eteen. 

Huomenna tulee täyteen 30.viikkoa, aikas jännää :D Loppuviikosta juhlitaan miehen kanssa 3v hääpäivää (joka tosin oli jo 22.8.). Kiva päästä nyt ehkä viimeistä kertaa pidemmäksi aikaa pois kotoa viettämään aikaa yhdessä :P

maanantai 3. syyskuuta 2012

Hankittavaa -listausta

Koska töissä on välillä vain vähäsen hommia, olen naputellut ja päivitellyt vauvalle vielä tarpeellisten tarvikkeiden listaa :D Enpä tiiä ovatko kaikki ihan oikeasti tarpeen, mutta näistä ainakin olen ymmärtänyt olevan hyötyä.

- pinnasängyn patja saadaan äidin ystävältä, pitäisi olla sopivan kokoinen (p.s. mitä tehdä sille äitiyspakkauksen pikkuiselle patjalle?) 
- patjansuojakangasta (aattelin ostaa ihan metritavarana kangaskaupasta...)
- pikkuisia pyyhkeitä Ikeasta, samoin pari pientä fleecehuopaa (tästä taloudesta ei löydy yhtään vilttiä joka EI olis ollut koiran makuualustana jossain vaiheessa...) 
- unipussi (hankkinen tämänkin Ikeasta, näyttivät siellä olevan halpoja :)
- kylpyamme
- puuhamatto (tämä siksi, että jos vauva köllii lattialla niin olisi helppo alusta alkaen opettaa koira pysymään poissa tältä matolta...)
- kertisvaippoja 
- kantoliina (oon katsellut hug a bub -merkkistä, otan mielelläni vastaan kokemuksia ja suosituksia :D
- imetystyynyt (jonka ihanainen Kanelibasilika on kaiken muun tarpeellisen lisäksi luvannut lainaan :)
- hoitolaukku (taidan kumminkin hankkia semmosen emmaljungan kun haetaan vaunut liikkeestä myöhemmin, tai katsotaan sit mihin päädyn...)
- hahtuvavillaa housujen neulomista varten (Tallinnan käsityömatkalta syyskuun lopulla löytynee tämmöistä)
- korviketta kaappiin varmuuden vuoksi

Lisäksi mun listalla on esim. ämpärin kansi likaisten kestovaippojen tiivistä säilytystä varten. Tästä olen saanut monenlaisia ohjeita: toiset sanoo että etikkavettä ämpäriin, vaipat sinne ja kansi päälle niin ei haise, toiset taas on sitä mieltä että metallinen ilmava kori on paras? Enpä tiiä sitten, ehkä se kokeilemalla selviää :D Sitterikin ehkä hankitaan mutta katsotaan sitten syntymän jälkeen vasta tarvitaanko jotain kalliimpaa koliikkikeinua vai mikä olis hyvä malli.

Joka näköistä voidetta sun muuta pitää varmasti vielä myös hankkia, eli reissu apteekkiin on sitten äitiyslomalla todennäköisesti ihan viisas juttu. Äidille pitäisi tietysti sitten vielä hankkia imetysliivit ja rintapumpunkin vois jo kipaista hakemassa. 

Ollaan kyllä loppujen lopuksi päästy aika vähällä ostamisella ja tavaroiden hankinnalla. Ystäviltä on saatu tavaroita (ja vielä saadaan lisääkin lainaan) ja eräs työkaverini on vieläpä luvannut tuoda mulle lisää vaatteita ja esim. rintakumit :D Olenkin yrittänyt keksiä jotakin miten korvata näitä lahjoituksia ja lainoja. Tykkään neuloa, joten jotain pientä neulomustahan olenkin sitten tikutellut vastalahjaksi :)

Pahoitteluni että tämä blogi näyttää hiljalleen muodostuneen melkein täysin vauvablogiksi :P Tänään menemme kumminkin miehen ja koiran kanssa yhdessä tokotreenehin, ja yritän sieltä saada juttua tai ainakin kuvaa niille, jotka toivovat välillä lukemista vähän muustakin kuin vauvoista ja raskaudesta... ;D

torstai 30. elokuuta 2012

Pikkuhiljaa...

...hommat etenee: pinnasänky haettu, pikkupikkuista pyykkiä pesty ja viikattu hyllyihin, puhtaita lakanoita kaappi täynnä, harsoja pyörii koneessa, hoitopöytää ja tavaroita järjestelty :) Pinnasänky saatiin miehen työkaverilta 30 eurolla, eli melkeinpä ilmaiseksi. Se on kyl ehkä maailman rumin sänky, mut olkoon...


Tuo on joku männyn värinen, eli ehkä kaikista kamalinta mitä tiedän. Ensin mietin, että pitäisiköhän sänky maalata, mutta toisaalta en kyllä millään viitsis... :P Eipä se poika siinä kumminkaan nuku kuin jonkin aikaa. Ja kun hankintalistalla on ylipäätään esimerkiksi uusi sohva (ja itseasiassa autokin pitäisi jossain vaiheessa pistää vaihtoon...), niin en haluaisi käyttää rahaa "turhiin" juttuihin. Mieluummin sitten pistän ne maalirahat vaikka meidän hääpäivän juhlintaan tai kulutan tulevalla Tallinnan matkalla (saattaa olla viimeinen reissu meikäläiselle pitkään aikaan...) :P

Eikä tuo pinnasängyn rumilus kyllä muuten sovi edes meidän makuuhuoneeseen muutenkaan, mutta eipä tää sisustus meillä nyt olekaan ollut meillä mikään vahvin juttu tätä ennenkään...  Tuon sängyn reunaa saa laskettua ja pohjaa myös monelle korkeudelle, minkä asetinkin vaatimukseksi pinnikselle. Patjaa ei saatu sängyn mukana, mutta äitini sai ystävältään ilmaiseksi vanhan patjan jonka pitäisi sopia. 

Kaikki isommat jututkin onkin sitten jo hankittu :D Tosin vaunut on hakematta liikkeestä ja puolet vielä maksamatta, mutta ei viitsi hakea niitä tänne ahtaaseen kämppään kovin paljon etukäteen kun kaikki nurkat on muutenkin täynnä kamaa. Tuota työhuonetta ja muutamia kaappeja on yritetty raivata tyhjemmiksi turhista romuista, jotta saatais lisää tilaa. Mitään vauvan huonetta ei nyt ole ryhdytty järjestelemään vaan muutetaan sitten jossain vaiheessa työhuone pojan huoneeksi kunhan on aika muuttaa sinne. 

Töitä olisi vielä 5 viikkoa jäljellä ja hommia riittää vielä ihan kiitettävästi. Ei vaan ajatukset enää meinaa pysyä kasassa kun oottelen jo mammalomaa malttamattomana :) Se alkaakin sitten 9.10. Aika hyvin olen kuitenkin fyysiseltä puolen jaksanut töissä, vaikka pitkä istuminen välillä tekeekin ikävää :/ Ja nyt on muutamana päivänä tuntunut monenlaista vaivaa ja kolotusta muutenkin, mutta olihan sitä jo pitkälle päästykin ilman mitään ongelmia! 

Tänään on kasassa 29+1, ja tämä kuva on eiliseltä kun alkoi 30.viikko :D


Noi flanelliyöhousut on ehkä maailman mukavimmat kotioleskeluvaatteet nykyisin... :P

tiistai 21. elokuuta 2012

Se on siinä!

Pakko hehkuttaa täälläkin: syksyllä 2008 aloitettu graduni on vihdoin kansissa. Paljon se vaatikin: niin aikaa, tuskaa, hikeä, kyyneliä, vaikean sairastumisen ja välillä jo täysin ylitsepääsemätöntä epätoivoakin, mutta tässä se nyt on :) 



Perjantaina vien kaksi kappaletta tätä tuotosta opintotoimistoon. 7.9. on vielä kypsyyskoe ja sitten ei tarvitse tätä hommaa enää miettiä. Kaksi tenttiä on tosin niihin maisterin papereihin vielä matkaa. Ajattelin, että vietämme mun valmistujaisia ja pojan ristiäisiä sitten joskus ensi vuoden alussa yhtä aikaa :) 

Töissä on ollut aika hulinaa ja tämäkin päivä meni edes takas juostessa. Hyvä kun vessaan kerkes! Tämä viikko on muutenkin kiirettä, mutta eipä se haittaa. Kiva kun on tarpeellinen :) Reilut 6 viikkoa muuten töitä jäljellä... Raskaus ei sinänsä tunnu (kun monet valittelevat kaikenlaisia vaivoja), mutta jotain raskasta kantaessa tulee kyllä helposti huono olo :/ Tämän päivän rasitukset tosin tuntuvat tälläkin hetkellä ja lähinnä turvotuksena, jalat on paksut kuin norsulla... Painokin huitelee muuten semmoisissa lukemissa että ihan hirvittää! :S Taidan valitettavasti lukeutua niihin naisiin, jotka sitten kantaa näitä tässä 9 kuukauden aikana kertyneitä kilojaan vielä vuosikymmeniä mukanaan.

Viikonloppuna poikkesimme sukulaisissa noutamassa meille lainaan luvattuja tavaroita (kiitos vaan Kanelibasilikan väelle :) Nyt alkaa tuo työhuone olla ääriään myöten kaikenlaista vauvan kamaa, pitäisi siis ryhtyä ihan oikeasti järjestelemään niitä paikoilleen! :D Ensi viikonloppuna suuntaamme varmaankin Ikeaan katselemaan jotakin pikkujuttuja vauvalle ja  kenties myös uutta sohvaa... :P

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Mahakuvapäivitys

Pitkästä aikaa mutta vain nopeasti postaus. Tänään viikkoja 25+0 ja maha sen kun kasvaa.



Painoakin on tullut jo +10 kg ja joka päivä tekee vaan mieli jäätelöä! Ei siis hyvää lupaa...